Jos kerrostalo-osakas aikoo kunnostaa kylpyhuoneensa, hänen pitää ilmoittaa remontista taloyhtiölle. Viranomaisten lupavaatimukset vaihtelevat kunnittain.
Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiötä huolehtimaan omistamastaan kiinteistöstä. Siksi osakkaan on ilmoitettava remontista taloyhtiön isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen selventää, että jos kyseessä on kunnossapitotyö eli osakas vaikkapa vaihtaa muovimaton kaakeleiksi, taloyhtiölle riittää tarkahko ilmoitus remonttisuunnitelmasta.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön pitää ”viipymättä käsitellä” remontti-ilmoitus. Pynnönen katsoo, että taloyhtiön hallinnon tulisi nopeasti kuitata ilmoitus ja vastata noin kahdessa viikossa.
”Jos osakas ilmoittaa kesän alussa remonttisuunnitelmistaan, hän voi joutua odottamaan vastausta varsinkin, jos remontti edellyttää taloyhtiön hallituksen käsittelyä”, Pynnönen huomauttaa.
Tilamuutokseen taloyhtiön lupa
Ilman taloyhtiön lupaa osakas ei saa tehdä remonttia, joka kohdistuu huoneiston ulkopuolelle, sillä rakenteet kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Jos osakas haluaa muuttaa esimerkiksi huonetiloja, muutostyö pitää usein käsitellä hallituksen kokouksessa.
Taloyhtiö saa asettaa ehtoja sekä kunnossapito- että muutostöissä ja valvoa osakkaan remonttia. Osakas vastaa valvontakustannuksista.
Rakennusmääräyksiä on noudatettava. Jos taloyhtiön johdossa ei ole rakennusteknistä osaamista, taloyhtiön on syytä kysyä neuvoja alan ammattilaiselta.
Erityisasiantuntija Lauri Jääskeläinen ympäristöministeriöstä painottaa taloyhtiön merkitystä osakkaan omassa kylpyhuoneremontissa.
”Moni kunta pyytää vain näyttämään remonttisuunnitelmat, ja jos viranhaltija arvioi suunnitelmat asiallisiksi, se riittää”, Jääskeläinen tietää.
Kylpyhuoneremonttia harkitsevan on siis syytä ottaa ensiksi yhteyttä taloyhtiön johtoon, jonka jälkeen on syytä hankkia tietoa vaikkapa kunnan verkkosivuilta.
Rakennusvalvonnan käsissä
Helsingissä kylpyhuoneremontti tarvitsee rakennusvalvontaviranomaiselta rakennusluvan vain, jos rakennuksen sisätilat on suojeltu tai rakenteet ovat kosteusvaurioituneet.
Määräysten tulkintojen lisäksi vaihtelua ilmenee myös kuntien käytännöissä. Pynnönen kertoo tästä esimerkin.
”Kylpyhuoneen käyttötarkoituksen muutos vaatii sekä rakennusluvan että muutoksen yhtiöjärjestykseen. Osakas tiesi, että helsinkiläisviranomainen tarkistaa taloyhtiön päätöksen. Toisessa kunnassa sijaitsevaan huoneistoonsa osakas oli saanut viranomaiselta luvan käyttötarkoituksen muutokseen. Pian ilmeni, että taloyhtiön yhtiöjärjestys oli ennallaan eli tuon kunnan viranomainen ei ollut tarkistanut asiaa taloyhtiöstä.”
Pynnönen tietää tapauksia, joissa osakas ei ole ilmoittanut taloyhtiölle tehdystä työstä, joka on heikentänyt talon kantavuutta. Tällaista riskiä ei saa tuottaa. Jos osakas ei ennalta ilmoita remontista, osakkaan vahingonkorvausvastuu ankaroituu.
Osakas maksaa remonttinsa
Kun taloyhtiön osakas remontoi asuntoaan, hän maksaa remonttikulunsa itse. Jos osakkaan valitsema tasonnosto aiheuttaa taloyhtiölle myöhemmin lisäkustannuksia, niistä vastaa osakas.
Jos remontissa paljastuu ongelmia taloyhtiön vastuulle kuuluvissa rakenteissa tai laitteissa, yhtiö maksaa ne remonttikustannukset, sillä vikojen korjaus kuuluu taloyhtiölle.
Isännöitsijäntodistuksessa on mainittava huoneistossa tehdyt remontit. Vastuu muutostyöstä siirtyy uudelle osakkaalle.
Jos kuitenkin edellinen osakas on tehnyt tai teettänyt työn virheellisesti, uusi osakas ei vastaa näistä vahingoista. Taloyhtiön pitää vaatia vahingonkorvausta remontin teettäjältä. Tämä vahingonkorvausvastuu vanhenee kymmenessä vuodessa.
Hannu Kaskinen
