Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja lääkkeitä vuosittain 81 miljoonan euron arvosta. Eniten apteekkeihin palautetaan parasetamolia sisältäviä särkylääkkeitä.
Yleisimpiä syitä palauttaa lääkkeitä ovat muun muassa lääkkeen lyhyt säilyvyysaika avattuna ja lääkepakkauksen liian suuri koko.
Tiedot selviävät Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Mella Louhisalmen tutkimuksessa selvitettiin apteekkeihin palautetun lääkejätteen arvoa, määrää ja syitä palauttamiselle.
Tyypillisimmin palautetut lääkkeet olivat hermostoon vaikuttavat lääkkeet (18 prosenttia), hengityselinsairauksien lääkkeet (16 prosenttia), ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet (12 prosenttia) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeet (10 prosenttia). Määrällisesti eniten palautettiin parasetamolia sisältäviä särkylääkeitä.
Yleisimmät syyt palauttaa lääkkeitä olivat lääkkeen lyhyt säilyvyysaika avattuna, sairauden tai oireiden parantuminen, lääkepakkauksen tarpeettoman suuri koko sekä lääkkeen vaihto toiseen lääkkeeseen.
"Palautetuista lääkepakkauksista 68 prosentissa oli jäljellä puolet lääkkeistä. Lääkkeistä 70 prosenttia oli tutkimushetkellä vanhentuneita", Mella Louhisalmi kertoo.
Suuri pakkauskoko aiheuttaa merkittävän osan kotitalouksilta syntyvästä lääkejätteestä.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten käyttämättä jääneiden lääkkeiden taloudellinen arvo on vuosittain 81 miljoonaa euroa. Tästä Kela-korvausten eli yhteiskunnan osuus on 43 miljoonaa euroa.
Lääkejäte kuormittaa myös ympäristöä.
Pienet lääkepakkaukset korvattavaksi
Suomen Apteekkariliiton mukaan yksi keino lääkejätteen vähentämiseen olisi se, että uusi lääkehoito aloitettaisiin aina pienimmällä pakkauskoolla ja yhdellä pakkauksella. Tämä edellyttäisi, että lääkeyritykset hakisivat korvattaviksi kattavasti myös pienet lääkepakkaukset.
"Olisi tärkeää, että lääkettä määrätessään lääkäri kirjoittaisi reseptiin maininnan, jos kyse on lääkehoidon aloituksesta. Näin apteekissa osattaisiin tarjota pienempää määrää siltä varalta, että lääke ei sovikaan, ja lääkehoito joudutaan keskeyttämään heti hoidon alussa", Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva toteaa.
Kaikissa korvattavissa lääkkeissä on jo käytössä toimitusväliseuranta, eli lääkettä saa korvattuna apteekista lisää vasta, kun edellinen erä on käytetty lähes loppuun.
Yli tuhat euroa maksavissa lääkkeissä toimitetaan kerralla korvattuna vain kuukauden lääkehoitoa vastaava määrä, kun muissa korvattavissa lääkkeissä toimitusväli on kolme kuukautta. Näillä toimilla lääkejätettä on vähennetty vuodesta 2017 lukien.
Kun asiakkaan vuosiomavastuu on täynnä, moni ostaa apteekista sellaisiakin korvattavia lääkkeitä ja perusvoiteita, joita ei tarvitsisi.
"Jollain tavalla pitäisi puuttua myös tarpeettomiin lääkeostoihin lääkejätteen vähentämiseksi ja yhteiskunnan lääkemenojen säästämiseksi. Olisi tärkeää, että lääkärit ja apteekit tiedustelevat asiakkailta jo ennen uuden reseptin kirjoitusta tai toimitusta, onko asiakkaalla jo kyseistä lääkettä kotonaan", Kanerva toteaa.
Palauta käyttämättömät lääkkeet apteekkiin
- Lääkejätteet ovat vaarallista jätettä, sillä ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle.
- Huonoin vaihtoehto on kaataa lääkkeet viemäriin, josta ne voivat kulkeutua pelloille ja luonnonvesiin.
- Käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi aina palauttaa apteekkiin, josta ne toimitetaan Riihimäen Fortumin jätteenkäsittelykeskukseen.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 82 apteekkia toukokuussa 2022. Kolmen päivän tutkimusjakson aikana apteekkeihin palautettiin yli 5 000 lääkettä, joista 66 prosenttia reseptilääkkeitä ja 49 prosenttia Kelan korvaamia. Lääkkeiden lisäksi palautettiin myös ravintolisiä, CE-merkittyjä lääkinnällisiä laitteita ja muita tuotteita.
Minna Petäinen
