Sähköautoliikenne kasvaa, ja taloyhtiöt ovat heränneet asentamaan latauspisteitä. Kuinka hankitaan turvallinen latauspiste taloyhtiöön tai omakotiasujalle?
Helen Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Päivi Linteri arvioi, että Suomessa on kohtuullinen tilanne latausverkoston suhteen. Julkista latausverkostoa rakennetaan etenkin pikalatauksen osalta koko ajan kattavammaksi, mutta matkanteko sähköautolla vaatii jonkin verran suunnitelmallisuutta idässä ja pohjoisessa, jotta se onnistuu.
Sähköauton akku kannattaa ladata ainakin pidemmälle matkalle lähtiessä täyteen.
”Tutkimusten mukaan koti on suosituin paikka ladata, ja toisena tulee työpaikkalataaminen. Erityisesti taloyhtiöt ovat nyt aktiivisesti liikkeellä tekemässä tarjouskyselyitä. ARAn latausinfratuella on oma vaikutuksensa, mutta kyllä siellä on paljon todellista tarvettakin”, Linteri pohtii.
Myös omakotiasukkailta tulee Helenille aika paljon kyselyjä, mutta ei samassa määrin kuin taloyhtiöistä, koska omakotiasujille löytyy helpompia latausratkaisuja ja ehkä enemmän lähteitäkin, mistä voi etsiä niitä.
Työpaikoillakin sähköistyminen on käynnistynyt.
”Olemme huomanneet, että jos yritykset tuovat latauspisteitä työpaikoille, työntekijöiden luottamus sähköiseen liikenteeseen usein kasvaa, koska autoa pystyy lataamaan työpaikalla.”
Omakotiasuja pääsee helpommalla
Sekä taloyhtiöissä että omakotitaloissa sähköautoja halutaan yleensä ladata turvallisesti yön yli. Taloyhtiöissä on lisäksi tarve laskuttaa ladatusta sähköstä kulutuksen mukaan.
”Taloyhtiöissä käytetään yleensä älykkäitä Type2-laitteita, joiden avulla pystyy tunnistamaan lataajan joko mobiililaitteen avulla tai rfid- eli latauslätkää näyttämällä. Tarjolla on sekä manuaalisilla energiamittareilla että etäluettavilla, kulujen perinnän ja tilitykset taloyhtiön suuntaan automaattisesti mahdollistavilla energiamittareilla varustettuja laitteita”, Päivi Linteri kertoo.
Monesti taloyhtiöt ottavat Linterin mukaan käyttöön etäluettavan energiamittarin, vaikka kokeilisivatkin ensin manuaalista mittaria.
”Omakotitaloihin riittää monesti latauslaite, missä ei ole tietoliikenneyhteyksiä tai muuta älykkyyttä. Se ei toki tarkoita, etteikö omakotitaloasuja voisi hyötyä älykkäämmistä latauslaitteista. Ne mahdollistavat ehkä sellaisia palveluita, mitä ei osata vielä arvioidakaan.”
Onnistunut latauspisteen toteutus taloyhtiössä edellyttää Päivi Linterin mukaan paikan päällä tehtävää sähkökartoitusta, koska jokainen taloyhtiö on erilainen. Omakotitalossa voi riittää etäkatselmuskin. Suositeltavaa on vetää uudet kaapelit latauslaitteelle, koska johdot voivat kulkea pitkiä matkoja, eikä johdinten eristyskyky ole välttämättä riittävä. Joskus johtojen ympärillä voi olla myös villoja tai sahanpuruja.
”Omakotitaloissa sähköautoa tulisi ladata siihen suunnitellusta laitteesta, jossa kokonaisuus on turvattu tarvittavilla suojalaitteilla ja laite on sähköalan ammattilaisen asentama.”
Pitkäjänteinen suunnittelu tärkeää taloyhtiöissä
Myös taloyhtiössä on Päivi Linterin mielestä selkeästi turvallisempaa vetää uudet kaapelit autopaikoille, elleivät sähköalan ammattilaiset ole hiljattain selvittäneet niiden kuntoa esimerkiksi piharemontin yhteydessä. Kaapelivedot kannattaa tehdä, jos mahdollista, muun piharemontin yhteydessä.
Lisäksi voi tulla eteen paksujen seinien läpivientejä ja sähkökeskuksen uusimista. Taloyhtiöiden kannattaakin hyvissä ajoin miettiä, voisiko tulevaisuuden sähkökeskusinvestointeja välttää kuormanhallinnalla. Tarjouskyselyssä kannattaa myös tiedustella, minkä tyyppistä kuormanhallintaa on saatavilla.
”Tarjolla on kolmenlaista kuormanhallintaa”, Linteri kertoo.
1. Staattista kuormanhallintaa, joka varaa kaikille latauslaitteille saman verran sähköä. 2. Dynaamista eli älykästä kuormanhallintaa, jossa ryhmälle latauslaitteita annetun kokonaissähkön määrä on rajattu, mutta sähköä jaellaan yksittäisille autoille tarpeen mukaan.
3. Dynaamisesta kuormanhallinnasta on myös kehittyneempi versio, joka voi hetkellisesti alentaa sähköautoille annettua virtaa, jos vaikka ilmastointikone pärähtää käyntiin.
Lisäksi taloyhtiöiden kannattaa hankkia vain sellaisia latauslaitteita tai -asemia, jotka ovat yhteensopivia keskenään. Pikaliittimien käyttöön Linteri suhtautuu epäilevästi.
”Ne ovat näppärä tapa lisätä tai vaihtaa latauslaitetta, mutta käytännössä asiakas on sitten lukittu kyseisen toimittajan ratkaisuun ja heidän laitevalikoimaansa.”
Latauspisteiden esimerkkihintoja taloyhtiössä:
| PARKKISÄHKÖ Hinta (€), ALV 0 % |
|
| SÄHKÖTEKNINEN KARTOITUS JA RATKAISUEHDOTUKSET: | |
| Kerrostalo, paikan päällä tehtävä kartoitus (€/kiinteistö). | 496 |
| PERUSLATAUSPISTEET TALOYHTIÖN PIHATOLPPIIN: | |
| Latausvalmius 20 autopaikkaan: Putkitus + kaapeleiden veto tyypin 2 latauspisteille muiden kaivutöiden yhteydessä. Asennustyöt, 2 kpl tyypin 2 latauspisteelle (ei sisällä latauslaitteita). | 10 000–14 000*) |
| Type2-latauslaite, sis. 2 pistorasiaa, energiamittari ja lataustehon kuormanhallinta (€/kpl). | 1 100 |
| Sähköpääkeskuksen muutostyö ja uusi latauskeskus tarvittaessa. | 2 000–4 000 |
| ÄLYKÄS LATAUSJÄRJESTELMÄ TALOYHTIÖN PIHATOLPPIIN: | |
| Latausvalmius 100 autopaikkaan: Putkitus + kaapeleiden veto tyypin 2 latauspisteille muiden kaivutöiden yhteydessä. Asennustyöt, 15 kpl tyypin 2 latauspisteelle (ei sisällä latauslaitteita). | 40 000*) |
| Type2-latauslaite, sis. 2 pistorasiaa, energiamittari ja lataustehon kuormanhallinta (€/kpl). | 1 100 |
| Sähköpääkeskuksen muutostyö ja uusi latauskeskus tarvittaessa. | 10 000–20 000 |
Huom. Kustannukset ovat kohdekohtaisia ja selviävät tarkemmin kartoituksessa! Mahdollisten maarakennustöiden kustannuksia ei ole mukana näissä esimerkkihinnoissa.
*) Latausvalmiuteen sisältyvät Parkkisähkön pikaliittimet jokaista parkkiruutua varten.
Turvallisuus edellä
Motivan asiantuntija Taneli Variksen mukaan taloyhtiöiden kyselyt hidaslatauksesta ovat vähentyneet viimeisen parin vuoden aikana. Omakotipuolella hidaslatausta käytetään enemmän – joko sukoa, voimavirtapistorasiaa tai super-sukoa. Viimeksi mainittu on kotitalouspistorasia, joka on suunniteltu kestämään suurempaa virtaa kuin suko.
Seskon suosituksen mukaan sähköautoa voi ladata myös kotitalouspistorasiasta, jos ei ole käytettävissä varsinaista sähköauton lataustapaa, kunhan ajoneuvon ottama pitkäaikainen latausvirta rajoitetaan 8 ampeeriin ja pistorasia-asennuksen kunnosta sekä turvallisuudesta on varmistuttu.
”Markkinoilla on ollut myös ohjainyksiköitä, joista saa ladattua 16 ampeerin virralla, vaikka tavallinen kotipistorasia kestää yhtäjaksoisessa käytössä vain 8 ampeeria kuumentumatta. Motiva suosittelee sen takia sähköauton turvallisen lataamiseen varsinaista sähköauton latauspistettä – oli kyse peruslatauksesta tai tien päällä latauksesta. Hidaslatausta suositellaan lähinnä tilapäisratkaisuksi”, Varis toteaa.
Tehokkaammatkin ratkaisut kiinnostavat
Taloyhtiöissä rasiamalliset Type2-laitteet voivat olla laajemman yhteensopivuutensa vuoksi parempi ratkaisu kuin kiinteällä Type2-kaapelilla varustetut laitteet. Jälkimmäiset taas ovat vähän käytännöllisempiä, koska omaa kaapelia ei tarvitse kaivella vähän väliä takakontista kuten rasiamallisia laitteita käytettäessä.
”Varjopuolena kiinteällä kaapelilla varustetuissa laitteissa on, että etenkin ladattavissa hybrideissä on edelleen jonkin verran uusiakin Type1-pistoketta käyttäviä sähköautoja, jotka eivät voi ladata kiinteästä Type2-latausasemasta. Rasiamallisesta Type2-laitteesta se onnistuu adapterin avulla”, Varis toteaa.
Jos kaapeleita asennetaan maahan kaivettuna, niin samalla kannattaa Variksen mielestä tehdä putkituksetkin, koska se mahdollistaa kuormanhallinnassa mahdollisesti tarvittavat tietoliikenneyhteydet myöhemmin.
”Taloyhtiöissä pohditaan myös tehokkaampien, kolmivaiheisten peruslatauslaitteiden hankintaa. Mikäli joka tapauksessa asennetaan uusia kaapeleita, siihen voi olla järkevää varautua. Samalla on hyvä muistaa, että ylivoimaisesti suurimmalle osalle asukkaista riittää sen verran matala teho, ettei missään nimessä kannata ajatella pienemmän lataustehon tarjoavia hankkeita turhiksi. Latauspisteiden määrä on usein oleellisempi kysymys.”
Kaisa Salminen
