Maalämpöjärjestelmän hankintahinta oli muita lämmitysmuotoja selvästi korkeampi. Odotettavissa olevat pienet käyttökulut ja pitkä käyttöikä tekivät siitä kuitenkin houkuttelevimman vaihtoehdon.
Näillä perusteilla Jarno Saaren perhe valitsi viisi vuotta sitten maalämmön uuteen taloonsa, joka rakennettiin keskelle uusimaalaista maalaismaisemaa Tuusulaan.
"Maalämpöä puolsi sekin, että siihen tarvittava energiakaivo oli mahdollista porata tontille ilman rajoituksia. Kaupunkialueilla tähän saattaa liittyä rajoituksia", Saari perustelee.
Pystysuoraan kallioon poratusta 150 metrin kaivosta lämpö siirretään putkiston kautta jääkaappipakastimen kokoiseen sisäyksikköön, joka Saaren talossa on sijoitettu kodinhoitohuoneeseen.
"Lämpöpumppu on erittäin hiljainen. Pitää painaa korva sen kylkeen, jotta kuulee kompressorin olevan toiminnassa."
Säädöt alusta lähtien kohdillaan
Lämpöpumppu nostaa maasta kerätyn lämmön lämpötilaa ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämmitettävää tilaa on 179 neliömetriä, kun mukaan laskee erillisen autotallin. Myös käyttövesijärjestelmä lämpenee maalämmöllä.
Maalämpöjärjestelmässä on myös sähkövastukset. Ne menevät automaattisesti päälle, jos energiakaivosta ei saada riittävästi lämpöä. Näin tapahtuu, kun ulkolämpötila laskee alle -15 asteen.
Saaren perhe on ollut tyytyväinen lämmitysmuodon valintaan, sillä maalämpöjärjestelmä on toiminut moitteettomasti. Säädöt asettuivat alusta lähtien kohdilleen, ja huoneet lämpenevät tasaisesti.
Huoltoakaan laitteisto ei ole vielä tarvinnut viiden vuoden käytön aikana.
"Saattaa olla, että alkavalla lämmityskaudella lämmityspiirin painetta on lisättävä. Senkin huoltotoimen voin tehdä itse."
Oikea mitoitus vaatii ammattitaitoa
Jarno Saaren mielestä maalämpöhankkeen onnistuminen vaatii laitetoimittajan ja asennuspalvelun huolellista valintaa. Ilman riittävää ammattitaitoa moni asia voi mennä pieleen.
"Oleellista on järjestelmän kohteeseen sopiva mitoitus, oli sitten kyse energiakaivon syvyydestä tai maalämpöpumpun tehosta."
Järjestelmän mitoituksessa on otettava huomioon muun muassa rakennuksen lämmitystarve ja paikalliset ilmasto-olosuhteet.
Nämä tekijät vaikuttavat tarvittavien energiakaivojen määrään ja syvyyteen. Kaivon tai kaivojen on oltava riittävän syvät, jotta lämpöä riittää. Toisaalta liian syvän rei´än poraaminen lisää kustannuksia.
Myös lämpöpumpun mitoitus on tärkeää. Alitehoinen laitteisto ei pysty ylläpitämään haluttua sisälämpötilaa. Toisaalta liian järeä pumppu maksaa liikaa ja kuluttaa enemmän sähköä.
Liian järeä lämpöpumppu lisää kuluja
Saari valitsi taloonsa teholtaan kuuden kilowatin lämpöpumpun, vaikka suurin osa tarjouksen tehneistä laitetoimittajista oli ehdottanut kohteeseen 8–9 kilowatin laitetta.
"Omien kokemusteni perusteella myyjät haluavat ylimitoittaa laitteiston, jotta se toimisi mahdollisimman kylmillä keleillä. Kovia pakkasia varten järjestelmässä on kuitenkin sähkövastukset. Niiden käyttö lisää hieman sähkölaskua. Se on kuitenkin vähän verrattuna siihen, että isompi pumppu olisi maksanut useita tuhansia euroja enemmän."
Myös asentajan osaamiseen kannattaa Saaren mielestä kiinnittää huomiota, jotta lämpöpumppujärjestelmä tuottaa lämpöä suunnitellusti.
"Säädöt tulee tehdä lämpöpumpun valmistajan suositusten ja testattujen ohjearvojen perusteella, ei asentajan mutu-tuntuman pohjalta."
Saari halusi maalämmön oheen myös viilennyksen, jota varten olohuoneen kattoon on upotettu puhallinvektori. Viileä tulee energiakaivosta, jonne vastaavasti johdetaan viilennyksestä syntyvää lämpöä.
"Viilennysjärjestelmä on helteillä mukava. Se kuitenkin myös varastoi kallioon energiaa tulevaa lämmityskautta varten ja parantaa näin järjestelmän hyötysuhdetta."
Iso säästö energialaskuun
Saaren maalämpöjärjestelmä maksoi viisi vuotta sitten asennuksineen 16 150 euroa.
Hän arvioi, että energiakulujen säästöillä alkuinvestointi on maksettu takaisin 8–9 vuodessa. Sen jälkeen lämpö on käytännössä ilmaista, lukuun ottamatta huoltokustannuksia ja ostosähköä.
Viime vuonna Saaren talossa kului sähköä 8 300 kilowattituntia, mihin sisältyy lämpöpumpun ohella muukin sähkönkulutus.
"Suoralla sähkölämmityksellä tällaisen kohteen sähkönkulutus olisi todennäköisesti reilusti yli 20 000 kilowattituntia."
Saaren arvio osuu yleisesti käytettyyn haarukkaan, jonka mukaan maalämmöllä voidaan saavuttaa 50–75 prosentin energiansäästö suhteessa esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen tai öljylämmitykseen.
Maalämpöjärjestelmän käyttöiäksi arvioidaan tyypillisesti 20–25 vuotta. Saari on varautunut siihen, että joitakin laitteiston osia on vuosien varrella vaihdettava.
"Laitteet kannattaa valita suurten ja alalla pitkään toimineiden valmistajien valikoimista, jotta varaosia löytyy vielä vuosienkin päästä."
Maalämpö sopii myös vanhaan taloon
Helpointa maalämpöjärjestelmä on asentaa uudiskohteeseen, mutta se sopii hyvin myös olemassa olevaan taloon korvaamaan esimerkiksi öljylämmitys. Erityisen hyvin se sopii kohteisiin, joissa lämmitettävää pinta-alaa on paljon, sanoo asuinrakennusten energiatehokkuuteen erikoistunut asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.
"Ennen investointia kannattaa kuitenkin toteuttaa asiat, joilla talon energiatehokkuutta saadaan parannettua suhteellisen edullisilla tavoilla", Kettunen vinkkaa.
Esimerkiksi ikkunoiden ja ovien tiivistämisellä sekä yläpohjan lisäeristyksellä talon lämmitystarve voi vähentyä merkittävästi. Silloin maalämpöjärjestelmä pystytään mitoittamaan pienemmäksi ja säästämään näin kustannuksia.
Kettusen mukaan liian pieni mitoitus voi kuitenkin heikentää maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta. Se tarkoittaa, kuinka tehokkaasti järjestelmä tuottaa lämpöä suhteessa lämpöpumpun kuluttamaan sähköenergiaan.
"Toisaalta etenkin energiakaivo kannattaa mitoittaa hieman yläkanttiin kuin liian matalaksi."
Kettusen mukaan näin vältytään riskiltä, että pitkällä aikavälillä kaivo alkaisi kylmetä liikaa, jolloin lämpöpumpun automatiikka ottaisi käyttöön sähkövastukset kaivon jäätymisen estämiseksi.
Mitä lämpimämpää maaperä on, sitä vähemmän lämpöpumpun tarvitsee kuluttaa sähköä lämpötilan nostamiseksi. Järjestelmän hyötysuhde paranee etenkin, jos talossa on matalalämpöinen lämmönjako. Tässä suhteessa lattialämmitys on yleensä energiatehokkaampi kuin perinteiset patterit.
"Maalämpö toimii hyvin myös vanhan patteriverkon kanssa, mutta silloin verkon kunto kannattaa tarkistaa ja mahdollisesti uusia esimerkiksi termostaatteja", Kettunen suosittelee.
Järjestelmän käyttöön kannattaa perehtyä
Teemu Kettusen mukaan maalämpöjärjestelmän suunnittelijalle kannattaa kertoa kaikki talon lämmitystarpeeseen vaikuttavat tekijät. Vanhassa talossa lämmön kulutuksesta on hyvä kerätä dataa usealta vuodelta, mikä helpottaa järjestelmän mitoitusta.
Lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös esimerkiksi tulisijoissa poltettavan puun määrä tai joidenkin tilojen pitäminen puolilämpimänä.
Oikein tehdyn asennuksen ja alkuasetusten ohella Kettunen korostaa asianmukaista käyttökoulutusta, jotta asukas osaa seurata järjestelmän toimintaa ja tehdä tarvittaessa perussäätöjä.
"Järjestelmän toimittajan kanssa kannattaa kuitenkin sopia ammattilaisen tekemästä hienosäädöstä ensimmäisen lämmityskauden aikana. Hän osaa laittaa asetukset kohdilleen niin, että järjestelmä toimii kuten pitääkin."
Kaikkiin taloihin maalämpöjärjestelmää ei voi asentaa, mikäli kaavamääräykset tai kohteen sijainti pohjavesialueella estää lämpökaivon poraamisen. Silloin yksi vaihtoehto on ulkoilmasta lämpöä keräävä ilma-vesilämpöpumppu.
Vanhassa talossa suoran sähkölämmityksen korvaaminen maalämmöllä tai ilma-vesilämpöpumpulla ei ole yleensä taloudellisesti kannattavaa, sillä muutos edellyttäisi vesikiertoisen lämmitysverkon asentamista.
"Silloin on usein taloudellisempaa hankkia ilmalämpöpumppuja täydentämään talon lämmitystä", Kettunen sanoo.
VIISI FAKTAA: Järjestelmän oikea mitoitus ratkaisee
1. Maalämpö sopii sekä uudiskohteeseen että olemassa olevaan taloon. Kohteessa on oltava vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä lattian tai pattereiden kautta.
2. Oleellista on maalämpöpumpun ja energiakaivon oikea mitoitus, jotta järjestelmästä saadaan paras hyötysuhde. Väärä mitoitus voi johtaa energiakaivojen liialliseen kylmenemiseen ajan mittaan.
3. Maalämmön hankintahinta on korkea moneen muuhun lämmitysmuotoon verrattuna, mutta käyttökulut ovat pitkällä aikavälillä edulliset.
4. Maalämpöjärjestelmän hinta riippuu talon lämmitystarpeesta. Pientalossa hinta asennuksineen on tyypillisesti 18 000–25 000 euroa. Takaisinmaksuaika liikkuu yleensä 8–10 vuoden tienoilla.
5. Maalämpöpumppu kuluttaa jonkin verran sähköä, sillä sen tuottamasta lämmöstä noin kaksi kolmasosaa tulee maaperästä ja noin kolmasosa tuotetaan sähköllä.
Matti Remes
Kuva: Susa Junnola
