Kuluttajia ei pitäisi pelotella lähimaksamisen uhkakuvilla, koska lähimaksaminen on jopa parantanut korttiturvallisuutta. Tätä mieltä on EU:n poliisivirasto. Valppautta vaaditaan silti aina, kun rahaa käsitellään.
Suomalaisten lompakosta löytyy usein seteleitä ja kolikoita, mutta noin puolet kansalaisista uskoo elävänsä tulevaisuudessa täysin käteisettömässä yhteiskunnassa. Näin kertoo Mastercardin vuonna 2016 tekemä kyselytutkimus.
Kehityksen ajurina on digitalisaatio, joka tuo mukanaan erilaisia maksutapoja aina lähiluettavista maksukorteista digilompakkoihin, jopa puettavaan teknologiaan.
”Vuosi 2016 oli selvä läpimurtovuosi lähimaksukorteille. Tähän on kaksi syytä: lähes kaikissa maksukorteissa alkoi olla lähimaksuominaisuus ja toisaalta suurin osa kauppiaista pystyi tarjoamaan lähimaksumenetelmää”, asiantuntijapäällikkö Jani Hautala OP:n Korttiliiketoiminnasta kertoo.
Myös Danske Bankin mukaan merkittävä osa maksuista hoidetaan lähimaksuina ja osuus kasvaa kovaa vauhtia.
”Joissakin Euroopan maissa on puhuttu yli 20 prosentin osuudesta kaikista korttitapahtumista. Esimerkiksi Englannissa lähimaksaminen on suosittua, koska se on ollut pidempään mahdollista”, kehityspäällikkö Marko Huhdanpää täydentää.
Pienostokset näppärästi lähimaksulla
Maksukortin lähimaksuominaisuutta voi käyttää pieniin, enintään 25 euron ostoksiin. Aikaa säästyy sekä kauppiaalta että asiakkaalta, koska pin-koodia ei tarvitse näppäillä. Riittää, kun vie kortin lähelle maksupäätettä.
Suomalaiset vaikuttavatkin suhtautuvan myönteisesti lähimaksamiseen.
”Meidän tietoomme ei ole tullut, että lähimaksuominaisuuden käytössä olisi erityisiä ongelmia tai että se koettaisiin turvattomaksi. Turvallisuus on sikäli jopa parantunut, että pin-koodia ei pääse urkkimaan. Tunnistautuminen perustuu lähimaksukortin sirun tietoihin ja turvallisiin maksuyhteyksiin”, riskiasiantuntija Erja Pullinen Finanssivalvonnasta toteaa.
Maksupääte kysyy välillä myös lähimaksajalta pin-koodia varmistuakseen, ettei kyse ole väärinkäytöstä. Tunnusluku on syytä peittää aina huolellisesti sitä näppäiltäessä.
”Esimerkiksi yökerhon tungoksessa pyritään urkkimaan maksukortin pin-koodi ja varastetaan sen jälkeen lompakko”, Jani Hautala havainnollistaa rikollisten metodeja.
Lähimaksu huono bisnes rikollisille
Lähimaksamisen tietoturva on puhuttanut etenkin sen jälkeen, kun tietoturvayhtiö Nixu muutama vuosi sitten osoitti pystyvänsä kopioimaan testaamiensa lähimaksukorttien tietoja. Europolin eli EU:n poliisiviraston tietoon ei ole kuitenkaan tullut yhtään maksukorttien lähimaksuominaisuuteen liittyvää rikosta.
”Kortin signaali pitää sisällään samoja tietoja, joita sen päältä voi muutenkin lukea eli henkilön nimen, kortin numeron ja voimassaoloajan. Nämä tiedot ovat olleet jo vuosikymmeniä kaikkien kauppojen myyjien nähtävillä, mutta väärinkäytöksiä ei juuri ole ollut. Syynä on, että rikoksesta saatava hyöty on pieni ja kiinnijäämisriski suuri”, Europolissa maksukorttiasiantuntijana työskentelevä Tero Toivonen rauhoittelee.
Toivosen mielestä kuluttajia ei pidä pelotella turhilla riskeillä.
”Ne, jotka korostavat lähimaksamisen vaarallisuutta, suojelevat usein omaa intressiään. Esimerkiksi turvalompakoiden kauppiaat ovat pitäneet asiasta suurehkoa meteliä.”
Euroopassa suositaan sirua
Suurta yleisöä saattaa huolestuttaa Youtube-videoiden vakuuttava sisältö. Videoissa asiantuntijat esittelevät, kuinka lähimaksukorttien dataa voidaan kaapata ja väärinkäyttää.
”Suomessa näihin videoihin vetoavat tahot eivät mainitse sitä, että Yhdysvaltojen magneettijuovateknologiaan perustuvassa lähimaksuinfrassa on paljon vanhan teknologian mukanaan tuomia heikkouksia. Euroopan siruteknologiaan perustuvassa lähimaksuinfrassa niitä ei ole”, Tero Toivonen sanoo.
Nets Oy:n mukaan rikollinen ei voi valmistaa lähimaksukortista myöskään toimivaa kopiota niiden tietojen perusteella, joita hän pystyy saamaan lähilukulaitteella tai älypuhelimella. Verkko-ostoksissa lähtökohtaisesti vaadittavaa turvalukua (CVV/CVC2) ei ole mahdollista lukea lähimaksuominaisuuden avulla.
Kuluttajan suoja on hyvä
Kuluttajan asemaa parantaa sekin, että jos joku käyttäisi maksukorttia väärin, pankki korvaa siitä aiheutuneet taloudelliset vahingot – edellyttäen että korttia on käytetty ja säilytetty korttiehtojen mukaisesti.
”Tyypillinen maksukorttirikollisuus kohdistuu – ainakin Suomessa – huoltoasemien bensapumppuihin. Niiden maksuautomaatteihin asennetaan skimmeri, jolla kopioidaan maksukortin tietoja. Rikollisia kiinnostavat myös maksukorttitietoja käsittelevät tietojärjestelmät, kuten verkkokaupat. Taskuvarkaudet ovat yleisiä ja niihin saattaa liittyä maksukorttirikollisuutta”, Nixu Oy:n liiketoimintajohtaja Niki Klaus kertoo.
”Pitää muistaa, että kaikkein turvattomin tapa kuljettaa rahojaan on käteinen. Kun rahat katoavat, ne ovat poissa. Kortin voi aina sulkea sen kadotessa ja rahat säilyvät turvassa”, Tero Toivonen täydentää.
Muista korttimaksun turvarajat!
Omaa korttiturvallisuuttaan voi parantaa helpoiten rajoittamalla käteisostojen, verkko-ostojen tai ulkomailla tehtävien ostojen määrää. Näin voi minimoida tehokkaasti väärinkäytöksiä siltä varalta, ettei huomaa heti tehdä ilmoitusta kortin katoamisesta pankin sulkupalveluun.
”Suosittelemme asiakkaita hyödyntämään esimerkiksi internetkäytön estoa ja maarajausta aina, kun korttia ei käytetä verkossa eikä asiakas matkusta ulkomailla”, Nordean korttiyksikön johtaja Tero Pirskanen neuvoo.
Omia tilitapahtumia kannattaa myös silmäillä säännöllisin väliajoin ja olla pankin asiakaspalveluun yhteyksissä, jos huomaa outoja tapahtumia.
”Jos haluaa olla erityisen huolellinen, lähimaksukortin voi suojata metallikuorella. Silloin korttia ei voi lukea niin kauan kuin se on suojan sisällä”, Nixu Oy:n liiketoimintajohtaja Niki Klaus vinkkaa.
”Paljon puhutun maalaisjärjen käyttö auttaa jo pitkälle. Eihän kukaan pidä esimerkiksi satasen setelinippua näkyvillä, levittele sitä huolimattomasti tai anna viedä nurkan taakse. Sama ideologia pätee kortin käyttöön”, asiantuntijapäällikkö Jani Hautala OP:stä vertaa.
Mikä lähimaksu?
- Alle 25 euron ostoksiin.
- Ilman tunnuslukua.
- Ilman allekirjoitusta.
- Perustuu sirumaksamiseen.
- Maksupääte vaatii ajoittain myös alle 25 euron ostosten hyväksymistä tunnusluvulla. Näin varmistetaan, että kortti ei ole joutunut vääriin käsiin.
Kaisa Salminen
