Yleensä lapsen edunvalvoja on oma huoltaja. Mutta milloin tarvitaan ulkopuolista edunvalvojaa? Kysyimme asiaa johtavalta asiantuntijalta Jani Saarelalta Digi- ja väestötietovirastosta.
Milloin tarvitaan ulkopuolista edunvalvojaa?
”Edunvalvojan sijainen voidaan määrätä esteellisyyden perusteella. Myös esimerkiksi lahjakirjassa tai testamentissa voidaan määrätä, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun kuin edunvalvojan hoidettavaksi.
Perinnön jättäjän toive edunvalvojan määräämisestä ei riitä, vaan sen on oltava myös alaikäisen edun mukaista. Tuomioistuin viime kädessä päättää asiasta.”
Onko muita syitä, miksi tarvitaan ulkopuolista edunvalvojaa?
”Lastensuojelulain mukaan voidaan määrätä edunvalvoja edustamaan lastensuojeluasiassa kuitenkin ja sitten jos alaikäinen jää esimerkiksi vanhemman kuoleman takia ilman huoltajaa, silloin tuomioistuimen on määrättävä uusi edunvalvoja.
Joskus voidaan katsoa, että huoltaja on kykenemätön tai sopimaton edunvalvojaksi ja hänet voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästä kokonaan tai osittain.”
Milloin huoltaja on esteellinen edustamaan lasta?
”Syyt ovat moninaisia. Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolella on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi tai joku, jota edunvalvoja edustaa.
Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi listaamattomissa yhtiöissä, jos lapsen huoltaja on mukana yhtiön hallinnossa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hän voi edustaa sisaruksia perinnönjaossa vain, jos sisarusten edut eivät ole ristiriidassa keskenään.”
Mistä ulkopuolisen edunvalvojan saa?
”Tämä voi olla yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja. Ensinnäkin tämän pitää suostua tehtävään, lisäksi henkilön pitää olla esteetön ja hänellä pitää olla riittävä osaaminen päämiehen edustamiseen kyseisessä tehtävässä.
Jos läheisistä tai tuttavista ei löydy ihmistä, joka haluaa toimia edunvalvojan sijaisena, silloin tehtävään määrätään yleinen edunvalvoja. Yleiset edunvalvojat toimivat valtion edunvalvontatoimistoissa tai yksityisillä palveluntuottajilla, joiden kanssa Oikeusapu- ja edunvalvojapiirit ovat tehneet sopimuksen.
Käytännössä DVV huolehtii yleisen edunvalvojan hankkimisesta, jos hakemuksessa on ehdotettu yleistä edunvalvojaa.”
Mitä tapahtuu, jollei lapselle hanki edunvalvojan sijaista?
”Oikeustoimi ei sido alaikäistä lasta. Jos esimerkiksi edunvalvoja on esteellisenä myynyt kiinteistön, ja hän on rekisteröimässä kiinteistökauppaa tai lahjoitusta, maanmittauslaitos ei suorita rekisteröintiä, jos siihen liittyy esteellisyystilanne. Samoin pankkitoimintaan liittyy esteellisyyksiä, joita pankit valvovat.”
Mitä ulkopuolinen edunvalvoja maksaa?
”Määräämistä koskeva DVV:n päätös maksaa 123 euroa, mutta sitä ei peritä, jos päämiehen nettotulot ovat alle 8 147 euroa vuodessa. Lisäksi edunvalvojan sijainen voi periä palkkioita ja kulukorvauksia erityistehtävästä. Yleisen edunvalvonnan suosituksen mukaan edunvalvojan tuntilaskutus on 110 euroa.
Edunvalvojan sijainen ei ole kuitenkaan oikeutettu palkkioon, jos päämiehen nettotulot vuodessa alittavat tai ovat yhtä suuret kuin 7 052,52 euroa. Tämän estämättä edunvalvojan sijaisella on kuitenkin oikeus palkkioon, jos päämiehen varallisuus ylittää 21 157,56 euroa.
Samat säännöt koskevat yksityistä edunvalvojaa, mutta yleensä tämä ei ota palkkiota.”
Mitä tapahtuu, kun lapsi täyttää 18 vuotta?
”Kun lapsi täyttää 18 vuotta, edunvalvojan sijaisen tehtävä päättyy. Edunvalvonnan sijainen on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa edelleen tehtävästään. Viime kädessä lapsi voi nostaa korvauskanteen, jos edunvalvojan sijainen on aiheuttanut lapselle vahinkoa.
Yleensä edunvalvojan sijaisella ei ole hallussaan lapsen omaisuutta, mutta jos näin on, silloin edunvalvojan sijaisen pitää tehdä omaisuuden hoidosta DVV:lle vuosittain tiliä. Joillekin toimille sijaisen on pitänyt hakea myös etukäteen DVV:ltä lupa, mutta kaikki toimet eivät ole luvanvaraisia.”
Outi Airaksinen
