Asuntojen keskimääräiset myyntiajat ovat viime vuosina olleet pidentymään päin. Riittääkö talouden piristyminen kääntämään käyrät?
Vuodesta 2010 asuntojen myyntiajat ovat yleisesti ottaen pidentyneet. Suomen talouden pitkä pysähtyneisyyden jakso näkyy asuntomarkkinoilla.
Poikkeuksen tekevät pienet asunnot. Joissakin kasvukeskuksissa niiden kauppa on käynyt jo kauan kuumana. Taloudellisesti epävarmoina aikoina asunnontarvitsijat ”säästävät neliöissä”, jolloin pienten asuntojen suosio kasvaa. Suurin syy pikkuasuntojen kovaan kysyntään on kuitenkin nyt ollut asuntosijoittamisen kiivas kasvu.
Asuntojen myyntiajat
Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Muu Suomi
Asuntojen hinnoilla ja myyntiajoilla on luonnollinen yhteys. Vilkastuva kysyntä on omiaan nopeuttamaan kauppaa ja nostamaan hintoja. Kysynnän nuupahtaminen puolestaan pidentää myyntiaikoja, jolloin paine hintojen laskemiseen kasvaa.
”Nuo yhteydet ovat selviä, mutta eivät aivan suoraviivaisia. Selvä mekanismi näkyy kuitenkin siinä, että kun myyntiajat alkavat tilastollisesti pidentyä, ei kulu kauan, kun kauppamäärät alkavat pienentyä. Se on tavallaan markkinoiden kuumemittari, josta näkee, jos markkinat eivät vedä”, luonnehtii Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.
Haarukka viikoista yli puoleen vuoteen
Vaikka vertailtaisiin keskenään samantyyppisiä asuntoja, niiden myyntiajat vaihtelevat paikkakunnittain, kaupunginosittain ja taloittain siinä, missä hinnatkin. Tilastojen perusteella voi kuitenkin laskea hyvin karkeita haarukoita eri asuntotyyppien myyntiajoista.
Esimerkiksi yksiön myyntiaika on keskimäärin suurin piirtein 1-1,5 kuukautta ja 3-4 huoneen osakeasunnon myyntiaika 2-2,5 kuukautta. Omakotitaloa saa yleensä varautua myymään 3-5 kuukautta tai pidempään.
Nämä keskimääräiset aikahaarukat on laskettu yhdeksästä isosta kaupungista. Pikkukaupungeissa ja taajamissa tilanne voi olla tyystin toinen, muuttotappioalueista puhumattakaan.
Jos taloustilanne Suomessa kohenee, kuten tällä hetkellä näyttäisi, Jukka Malila arvioi myyntiaikojen alkavan vähitellen lyhentyä – myös 3-4 huoneen perheasunnoissa ja omakotitaloissa, joissa myyntiajat ovat monissa kaupungeissa reilusti venyneet viime vuosina.
Kovin tarkasti myyntiaikojen kehitystä on mahdotonta ennustaa. Taloustilanteen ohella kehitykseen vaikuttavat muun muassa muutokset eri asuntotyyppien arvostuksessa ja asumisen trendeissä.
”Esimerkiksi asuntomessuilla esiteltävät omakotitalot ovat huomattavasti pienentyneet 10-15 vuodessa. Kun takavuosina taloissa oli parisataa neliötä, nykyään messuilla tuntuu olevan paljon 140-150-neliöisiä taloja”, Jukka Malila kertoo.
Paikallinen talouskehitys näkyy
Tietenkin myös paikalliset talouden käänteet vaikuttavat suuresti keskimääräisiin asuntojen myyntiaikoihin eri kaupungeissa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto keräsi Taloustaidolle asuntojen myyntiaikatietoja yhdeksästä kaupungista, ja niistä paljastui mielenkiintoisia paikallisia erityispiirteitä.
Esimerkiksi Turussa sekä perheasuntojen että omakotitalojen myyntiajat ovat parin viime vuoden kuluessa lyhentyneet reippaasti, kun seudun talous on päässyt noususuhdanteeseen. Yksiöiden myyntiaika on pysynyt koko ajan reilussa kuukaudessa.
Oulussa puolestaan omakotitalojen myyntiajat ovat pidentyneet lähes vuosi vuodelta, mutta sekä yksiöissä että suuremmissa osakeasunnoissa myyntiaikojen vaihtelu on ollut muihin kaupunkeihin verrattuna poikkeuksellisen voimakasta.
Helsingissä yksiöiden myyntiaika on pysynyt vuodesta 2010 lähtien koko ajan melkein samana, eikä isompienkaan osakeasuntojen myyntiaika ole paljon pidentynyt. Sen sijaan omakotitalojen myyntiaika on venynyt lähes pisimmäksi näiden yhdeksän kaupungin joukossa.
Jyväskylä ja Kuopio ovat esimerkkejä kaupungeista, joissa erot yksiöiden sekä 3-4 huoneen perheasuntojen ja omakotitalojen myyntiajoissa ovat kasvaneet tavallista suuremmiksi. Yksiöiden myyntiajat ovat pidentyneet vain vähän, mutta isojen osakeasuntojen myyntiaika on pidentynyt lähes samassa tahdissa kuin omakotitalojen.
Ulla Simola
