Vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukaan jokainen suomalainen on elinluovuttaja, jos hän ei ole sitä eläessään kieltänyt. Alaikäisten lasten osalta huoltaja päättää luovutuksesta. Läheinen ei voi enää estää elinten luovuttamista.
Paljonko Suomessa tehdään elinsiirtoja?
”Suomessa tehtiin viime vuonna 371 elinsiirtoa. Yhdeltä luovuttajalta saadaan usein useampia elimiä. Luovuttajia oli viime vuonna hieman yli sata”, Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa kertoo.
Mitä elimiä tarvitaan eniten?
”Munuaisia odottaa tällä hetkellä 450 ihmistä, toiseksi eniten odotetaan maksansiirtoja. Myös sydämistä ja keuhkoista on merkittävä pula.
Tällä hetkellä elinsiirtoa odottaa noin 550 suomalaista. Valitettavasti 5–10 prosenttia menehtyy jonoihin, koska siirrettävä elin ei löydy ajoissa. Myös elävä ihminen voi luovuttaa toisen munuaisen.”
Ovatko luovuttajat yleensä auto-onnettomuuksien uhreja?
”Itse asiassa 85 prosentissa elinluovutuksista taustalla on aivoverenvuoto tai vakava sairaus, joka johtaa kuolemaan.
Käytännössä luovuttaja on aina tehohoidossa, ja kun päätös on tehty, siirto pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti. Elinten kunto heikkenee, kun ne on irrotettu. Sydän ja keuhkot pitää saada siirrettyä muutamassa tunnissa.”
Jos ei halua luovuttaa elimiä, miten sen voi kieltää?
”Omakannassa voi tehdä merkinnän tai voi tehdä paperisen elinluovutuskortin lompakkoon (elinluovutuskortti.fi) tai siitä voi kertoa läheisille. Oma tahto – olipa se puolesta tai vastaan – kannattaa ilmaista, koska se helpottaa läheisten tilannetta, jos päätös luovutuksesta pitää tehdä.
Laki vaatii, että lääkärit pyrkivät selvittämään luovuttajan tahdon.”
Miksi elinten luovutus kannattaa?
”Ajattelen itse niin, että minä en tarvitse elimiäni kuoleman jälkeen. Jos pystyn auttamana muita kuoleman jälkeen, se on hieno asia.
Vainajan elimillä jopa kuusi ihmistä pystyy jatkamaan elämää. Se on vastuullinen teko. Toisaalta kuka tahansa voi sairastua yllättäen ja tarvita itse elinsiirtoa.”
Voiko iäkkäämpikin ihminen soveltua luovuttajaksi?
”Elinluovuttaja voi olla vaikka 80-vuotias, ja toisaalta iäkkäämpi ihminen voi saada esimerkiksi uuden munuaisen. Lääkäri arvioi elimen kunnon. Elimen soveltuvuuteen vaikuttavat muun muassa veriryhmä ja kudostyypit.
Elimelle pyritään löytämään paras mahdollinen saaja, jotta se kestäisi. Elinsiirron saaja joutuu kyllä syömään hyljinnänestolääkettä loppuelämänsä. Elimet kestävät yleensä todella hyvin sen jälkeen, kun ne on siirretty. Esimerkiksi siirretty munuainen voi toimia vielä yli 40 vuotta.”
Outi Airaksinen