Jokainen suomalainen heittää laskennallisesti yli sadalla eurolla ruokaa joka vuosi roskiin. Millä keinoin kodeissa voisi tarttua ruokahävikin ongelmaan? Kysyimme asiaa Kuluttajaliiton vastuullisuusasiantuntijalta Jenni Vainiorannalta.
Mitä on ruokahävikki?
”Määritelmät vaihtelevat. Suomessa ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka on syömisen sijasta joutunut syystä tai toisesta hukkaan.
Globaalista ruokahävikistä kun puhutaan, tarkoitetaan usein kaikenlaista hukkaan heitettyä ruokaa, myös syömäkelvotonta. Siksi ruokahävikkimääriä on vaikea verrata.”
Miten paljon Suomessa syntyy ruokahävikkiä?
”Luonnonvarakeskus Luke arvioi, että Suomessa menee 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Kotitalouksien osuus hävikistä on 38 prosenttia, eli noin 28 kiloa per henkilö.
On arvioitu, että Suomessa heitetään yli 500 miljoonan euron edestä syömäkelpoista ruokaa hävikkiin. Se tekee yli 100 euroa hengeltä.”
Voiko punalaputetuilla tuotteilla vähentää hävikkiä?
”Punalaputetuilla tuotteilla kuluttajat on saatu vähentämään kaupan hävikkiä. Aiemmin oli noloa ostaa punalaputettuja tuotteita, nyt ihmiset postaavat jopa someen ostamistaan punalapputuotteista. Se johtuu ruoan hinnan noususta ja sosiaalisten normien muuttumisesta.
Ihmisille on alkanut kelvata ruoka, joka ei ole parasta mahdollista. Se on positiivinen ilmiö.”
Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin?
”Kasvikset on isoin tuoteryhmä, josta tulee hävikkiä. Hävikistä 23 prosenttia on vihanneksia ja juureksia, hedelmiä on 16 prosenttia. Yksi iso tuoteryhmä on kahvi. Kasvikset ja kahvi muodostavat puolet kotitalouksien ruokahävikistä.
Eläinperäistä ruokaa menee aika vähän hukkaan. On haaste vähentää kasvisten hävikkiä ja samaan aikaan lisätä kasvisten määrää ihmisten lautasilla.”
Mitkä ovat pääsyyt, miksi ruokahävikkiä syntyy?
”Ruokahävikki on yksi ylikulutuksen oire eli ruokahävikissä on yksinkertaistetusti kyse siitä, että me ostamme enemmän ruokaa, kuin mitä ehdimme käyttää. Tutkimusten mukaan hävikki johtuu suunnittelemattomuudesta ja arjen hektisyydestä. Yksi selkeä syy on se, ettei kaikilla kuluttajilla ole riittäviä keittiö- ja taloustaitoja – ei osata esimerkiksi tehdä ns. tähderuokaa.
On myös havaittu, ettei kuluttaja aina tunnista parasta ennen ja viimeistä käyttöpäivää merkintöjen eroja. Lisäksi kyse on ruoan arvostusongelmasta.
Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta. Ollaan esimerkiksi arkoja luottamaan omiin aisteihin ja siksi ruokaa heitetään pois vähän kuin varmuuden vuoksi.”
Miten ruokahävikkiä saisi pienennettyä?
”Ihmiset kaipaavat vinkkejä etenkin elämän muutoskohtiin, kuten siihen, kun nuori muuttaa omaan kotiin. Toisaalta hävikkiä voi syntyä esimerkiksi lapsiperheissä, jossa lapset vasta harjoittelevat syömistä. Se on elämänvaihe ja siihen pitää suhtautua armollisesti.”
Onko sinulla jotain vinkkejä ruokahävikin ehkäisemiseksi?
”Jokaisen pitäisi löytää itselleen sopivimmat keinot hävikin vähentämiseen. Toisille se voi tarkoittaa kauppalistoja ja sitä, että tekee ruokaa sen mukaan, mitä kotoa jo löytyy.
Jollekin voi sopia, että tekee useamman päivän tai viikon ruokalistat. Jotkut käyvät ruokakaupassa joka päivä ja ostavat juuri sen verran, kuin on fiksua. Suunnitelmallisuuden lisääminen on yleinen vinkki.
Yksi tärkeä asia on katsoa jo kaupassa tuotteista päiväysmerkinnät ja miettiä, että ne sopivat omiin suunnitelmiin. Yksi hyödyllinen vinkki on myös pitää viikolla yksi jämäpäivä, jolloin ei olekaan mitään valmista ruokaa mietittynä.”
Mitä ruoan päiväysmerkinnöistä pitää tietää?
”Parasta ennen päiväys kertoo, milloin ruoka on parhaimmillaan, mutta senkin jälkeen ruoka on usein syötävää. Pitää vain luottaa omiin aisteihinsa. Viimeinen käyttöpäivä on ehdoton, jonka jälkeen ruokaa ei ole enää turvallista syötä.”
Miten ruokaan liittyviä kotitaloustaitoja voi oppia?
”Niitä kannattaa harjoitella, vaikka menemällä ruokakursseille. On tärkeää osata valmistaa ruoka niin, että se säilyy pitkään hyvänä, esimerkiksi jäähdyttää ja säilyttää ruoka oikein. Sillä tavalla saa pidennettyä ruokien säilyvyyttä. Kannattaa myös opetella, mitkä kasvikset säilyvät parhaiten huoneenlämmössä ja mitkä jääkaapissa.
Lisäksi on hyvä tietää, mitkä kasvikset tuottavat etyleeniä ja mitkä eivät. On hyvä olla esimerkiksi eri hedelmäkorit ja lokerot kasviksille niiden etyleeniherkkyyden mukaan.
Pilaantunut kasvis kannattaa poistaa muiden joukosta, sillä se tuottaa paljon etyleeniä, ja se pilaannuttaa nopeasti myös ympärillä olevat kasvikset.”
Onko jotain muita keinoja vähentää ruokahävikkiä?
”Tutkimuksissa on havaittu, että niissä kotitalouksissa, joissa lajitellaan biojäte erikseen, myös hävikin määrä on pienempi. Kun jätteen lajittelee, hukattu ruoka tulee näkyväksi. Biojätteen lajittelu onkin järkevää.
Ruokahävikki on muuten salakavalaa. Se ei tule arjessa havaituksi, vaikka tutkimusten perusteella tiedetään, kuinka paljon ruokaa menee haaskuuseen. Jos esimerkiksi heittää joka päivä pois yhden kahvikupillisen kahvia, se tekee vuodessa 45 litraa. Keskimäärin suomalaiset heittävät noin 2,5 litraa kahvia vuodessa hukkaan.”
HÄVIKKIVIIKKO |Syyskuun viimeisellä viikolla vietetään hävikkiviikkoa, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta.
Outi Airaksinen
