Hoitotahdon voi laatia milloin tahansa, mutta mitä siihen pitäisi kirjata ja tarvitseeko se todistajia? Nämä kuusi asiaa jokaisen pitäisi tietää hoitotahdon laatimisesta.
1. Kaikki tarvitsevat hoitotahdon – myös nuoret
Hoitotahto kertoo, millaista hoitoa toivot saavasi, jos et itse pysty osallistumaan päätöksentekoon. Se vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta, sillä sen avulla voit tuoda toiveesi ja mielipiteesi esiin myös silloin, jos et hoitotilanteessa pysty niitä kommunikoimaan.
Hoitotahdon avulla voi esimerkiksi kieltää tietyt toimenpiteet, kuten elvytyksen ja elämän keinotekoisen pitkittämisen silloin, kun toiveita paranemisesta ei enää ole.
Hoitotahto on tärkeä esimerkiksi vanhuksille ja muistisairaille, jotka eivät välttämättä pysty enää tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Silloin hoitotahto antaa hoitohenkilökunnalle ja läheisille selkeän ohjenuoran, jonka mukaan toimia.
Hoitotahto ei kuitenkaan ole vain vanhusten asia, vaan jokaisen kannattaisi tehdä hoitotahto esimerkiksi vakavan onnettomuuden tai sairauskohtauksen varalta. Jos olet tajuttomana tai halvaantunut, hoitotahto kertoo selkeästi, miten toivot henkilökunnan toimivan.
On myös tärkeää muistaa, että hoitotahdon tekijän tulee olla riittävän hyvässä kunnossa fyysisesti ja psyykkisesti. Esimerkiksi muistisairaiden kannattaa tehdä hoitotahto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Hoitotahto tukee hoitolinjausten tekoa ja parantaa hoidettavan elämänlaatua. Hoitotahdon avulla saadaan siis tietoa henkilön omista toiveista ja niistä tulee osa hoitosuunnitelmaa, joka auttaa hoidon linjauksessa ja parantaa hoidettavan elämänlaatua.
2. Hoidosta kieltäytyminen sitoo henkilökuntaa
Hoitotahdon ilmaisu sitoo terveydenhuollon ammattilaista ja ohittaa omaisten mahdolliset eriävät mielipiteet. Jokaista tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa hänen tahtoaan kunnioittaen. Hoitotahto voidaan sivuuttaa vain, jos lääkärillä on vahvat perusteet olettaa, että tahdonilmaisu ei ole pätevä tai vakaa.
Viime kädessä hoidosta kuitenkin päättää lääkäri. Hoitotahdon avulla voi siis kieltää esimerkiksi elämän ylläpitämisen keinotekoisesti, jos toipumisesta ei ole toivoa, mutta sen perusteella ei voi vaatia tiettyjä hoitotoimenpiteitä.
Joskus hätätilanteessa hoitohenkilökunta ei ehdi tarkistaa hoitotahdon olemassaoloa ja sisältöä ja saattaa toimia potilaan tahdon vastaisesti. Kun hoitotahdon sisältö selviää, potilasta hoidetaan sen mukaisesti siitä hetkestä lähtien. Jos potilas on esimerkiksi kieltänyt suonensisäinen ravinnon antamisen, tiputus tulee lopettaa.
3. Hoitotahto on vapaamuotoinen
Hoitotahto on vapaamuotoinen dokumentti, johon voit kirjata omin sanoin toiveesi esimerkiksi siitä, haluatko sinua elvytettävän, haluatko suonensisäistä ravintoa tai saako sinua hoitaa antibiooteilla tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei enää ole. Sen laatimiseen voi käyttää esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta löytyvää valmista pohjaa.
Hoitotahdon voi kirjoittaa, päivätä ja allekirjoittaa itse. Todistajien käyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta monet käyttävät hoitotahdon vahvistamiseen kahta täysi-ikäistä todistajaa, jotka eivät ole lähiomaisia.
Jotta hoitotahto löytyy tarvittaessa, sitä voi pitää mukanaan hoitotahtokorttina, tallentaa Kanta-palveluun ja myös kertoa suullisesti lääkärille.
Hoitotahdon voi päivittää milloin tahansa, ja se onkin hyvä tarkistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Lääketiede kehittyy koko ajan, ja sairauden hoito voi kehittyä merkittävästi hoitotahdon kirjoittamisen jälkeen.
Kirjaa myös tarkistuspäivä ylös hoitotahtoosi. Hoitotahdon voi myös perua milloin vain.
4. Yksityiskohtaisuus on hoitotahdossa valttia
Mitä tarkempi hoitotahto on, sitä paremmin hoitohenkilökunta ja läheiset pystyvät vastaamaan potilaan toiveisiin.
Hoito-ohjeiden lisäksi tahtoon voi kirjata myös ympäristöön ja elämänlaatuun liittyviä ohjeita. Voit esimerkiksi kertoa, että vaikka olisit tajuttomana, haluat huoneeseesi klassista musiikkia tai että jos pystyt syömään ruokaa, tahdot ruoan olevan ennemmin maukasta kuin superterveellistä.
Terveyskirjastosta löytyy esimerkkejä lääkäreiden tekemistä hoitotahdoista. Esimerkit auttavat pohtimaan, millaista hoitoa itse haluaisi erilaisissa tilanteissa. Myös omalta lääkäriltä voi pyytää apua hoitotahdon viimeistelyyn.
Joskus yksityiskohtien pohtiminen saattaa tuntua uuvuttavalta ja masentavalta. Silloin kannattaa kirjata ylös isot linjat ja ne toiveet, jotka tuntuvat selkeiltä. Hoitotahtoa voi täydentää ja muokata myöhemmin, jos omat toiveet tarkentuvat. Ne saattavat myös muuttua esimerkiksi syövän tai muun vakavan sairauden kohdatessa.
5. Edunvalvontavaltuutus ei korvaa hoitotahtoa
Edunvalvontavaltuutus on tärkeä paperi sekin: se antaa puolisolle, vanhemmalle, lapselle tai muulle läheiselle oikeuden tehdä sinua koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitasi, jos et itse siihen kykene. Myös edunvalvontavaltuutus on hyvä tehdä jo nuorena kuten hoitotahtokin. Asiantuntijat suosittelevat, että hoitotahto, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja avioehto tehtäisiin samaan aikaan.
Edunvalvontavaltuutus ei kuitenkaan korvaa hoitotahtoa, sillä se ei kerro läheisellesi ja hoitohenkilökunnalle, millaisia päätöksiä toivoisit heidän tekevän. Hoitotahto helpottaa läheisten elämää raskaassa ja stressaavassa tilanteessa ja helpottaa myös lääkäreiden työtä.
6. Elinluovutustahto täydentää hoitotahtoa
Hoitotahdossa voit mainita myös toiveistasi elintenluovutuksen suhteen. Jos kiellät elämän keinotekoisen pitkittämisen mutta haluat kuitenkin toimia elinluovuttajana, kannattaa hoitotahdossa täsmentää, että elämän ylläpitäminen on sallittua siinä tilanteessa, että luovutetut elimet voivat pelastaa jonkun toisen elämän.
Elinluovutustoiveista kannattaa tehdä myös erillinen elinluovutustahto. Senkin voi tehdä ja tallettaa Kanta-palveluun.
Jos taas toivot, että ruumistasi käytettäisiin kuoleman jälkeen tutkimus- tai opetuskäyttöön, voit kirjoittaa ruumiinluovutustestamentin.
Niin hoitotahtoon, edunvalvontavaltuutukseen, elinluovutustahtoon kuin ruumiinluovutustestamenttiinkin liittyvät valinnat ovat henkilökohtaisia. Mieti niitä huolella ja keskustele ratkaisuistasi myös läheistesi kanssa.
Pauliina Rasi
Asiantuntijana tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
