Jos tyhjä pakkaus näyttää olevan muovia, voit laittaa sen muovinkeräysastiaan. Lainsäätäjäkin patistaa kotitalouksia muovipakkausten keräämiseen.
Muovinkeräykseen kelpaavat lähes kaikki ruokakaupasta ostetut muoviset ruoka- ja juomapakkaukset, kuten jugurttipurkit, margariinirasiat, leipäpussit sekä leikkele- ja juustopakkaukset.
Keräykseen voi laittaa myös muoviset pesuaine- ja kosmetiikkapakkaukset, pullot, kanisterit, purkit sekä muovikassit ja -kääreet.
Nämä laitetaan puhtaina, kuivina ja tyhjinä muovipakkausten keräysastiaan.
Korkit irti, metallit eri keräykseen
Keräysastiaan ei pidä laittaa sisäkkäin muita kuin keskenään täysin samanlaisia muovipakkauksia, sillä kierrätyslaitoksilla lajitellaan muovilaadut. Laitoksilla tekoäly tunnistaa uloimman pakkauksen materiaalin, jonka mukaan koko erä lajitellaan.
Vaikka jogurttikipot olisivat prikulleen samannäköisiä, mutta kipoilla olisi eri valmistaja, kippoja ei pidä laittaa yhteen. Muovilaadut näet voivat olla erilaisia, vaikka silmä tai käsi ei sitä erota.
Muovipakkausten kannet, kalvot ja korkit pitää irrottaa ennen keräysastiaan laittamista, sillä ne ovat usein eri muovia kuin muu pakkaus.
Kukkaruukut sekä kotitalouden pienet multa- ja lannoitesäkit käyvät muovinkeräykseen, kunhan niistä on sisältö varisteltu.
Tuulilasin- tai autonpesunestepakkauksen voi laittaa muovinkeräykseen, jos ei silmällä näe pussin tai kanisterin pohjalta nestejäämiä.
Jos esimerkiksi ämpärissä on metallisanka, se pitää irrottaa ja laittaa metallinkeräykseen.
Kaikkea ei kerätä
Muovinkeräykseen kelpaavat pakkaukset, eivät siis esimerkiksi lelut, pulkat, muovikorit ja puutarhatuolit. Ne ovat jätehuollollisesti sekajätettä. Niitäkin voi kierrättää, mutta ne pitää viedä jäteasemalle. Muovipakkaukset taas eivät kuulu kovien muovien sekaan.
Likaisia muoveja tai likaisia muoviesineitä ei kerätä.
Muovilaaduista PVC (03) ei käy keräykseen. PVC:stä tehdään muun muassa muovitaskuja ja puhallettavia leluja.
Kieltolistalla ovat myös elektroniikkaa sisältävät muovilaitteet ja rakentamisen muovituotteet, kuten viemäriputket.
Jos muovipakkaus sisältää lääke-, maali- tai öljyjäämiä, pakkaus pitää viedä vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen.
Biohajoava muovipakkaus pitää laittaa bio- tai sekajätteeseen.
Pari grammaa painavaa muovipussia ei kannata erikseen pestä. Sen voi huuhdella vaikkapa käsitiskin jämävesillä.
Tyhjä voidepurkki on muovinkeräykseen kuuluva pakkaus. Jos voide on hylätty vaikkapa vanhentuneen päivämäärän vuoksi, purkki pitää laittaa sekajätteeseen.
Rypistystesti nyrkkisääntönä
Esimerkiksi sipsipusseissa ja kahvipaketeissa käytetään usein sekä muovia että metallia. Jos olet epävarma, kuuluuko tuote metallin- vai muovinkeräykseen, tee rypistystesti.
Kun rypistät pakkausta nyrkissäsi, ja se palautuu suurin piirtein ennalleen, pakkaus kelpaa muovinkeräykseen. Jos pakkaus ei palaudu entiseen muotoonsa, se on todennäköisesti metallia. Epäselvä tapaus on syytä laittaa sekajätteeseen.
Jos olet viitseliäs, voit löytää oikean kierrätystavan vaikkapa kahvinpaahtimon nettisivuilta.
Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, että valmistajille tai maahantuojille ei ole säännöstöä, miten kierrätysmerkinnät pitää ilmoittaa kuluttajille. Hän sanoo, että yritykset ohjeistavat kierrättämään miten sattuu.
Soini päättelee, että moni valmistaja tai maahantuoja nivoo kierrätyksen hyvää mainetta markkinointiviestintäänsä. Vaikka yritys tietää tuotteensa olevan keräyskelpoista, vaan ei kierrätyskelpoista, markkinoinnissa voidaan puhua kierrätyksestä.
Hassut määritelmät
Harva tietää, että ämpärin kelpaavuus muovipakkauskeräykseen riippuu siitä, onko se ostettu tyhjänä vai onko ämpärissä ollut vaikkapa rahkaa. Vaikka siis ämpärit olisivat täysin samanlaisia.
Tyhjä rahkaämpäri kelpaa pakkausmuovikeräyksen, sillä lainsäädäntö määrittelee ämpärin pakkaukseksi. Ämpärinä ostettu ämpäri taas ei kelpaa keräykseen.
Ja jos ostat tyhjän muovipullon, se ei kuulu keräykseen. Jos ostat samanlaisen pesunestepullon, voit pistää tyhjän pullon keräykseen.
Sama kiero logiikka pätee myös vaikkapa henkariin. Jos olet saanut henkarin ostamalla esimerkiksi housut, voit laittaa henkarin muovinkeräykseen, kun se katsotaan pakkauksen osaksi. Vaan jos otat kaupan ilmaislaatikosta henkarin, sitä ei hyväksytä pakkaukseksi.
Myönteistä tässä sekavuudessa on se, että niin ämpärin, henkarin kuin pullon muovi on – tai olisi – hyvää kierrätysainesta. Ei siis haittaa, jos laitat sen tyhjänkin ämpärin ja pullon sekä ilman vaatetta hankitun henkarin muovinkeräykseen.
Oudohkoa on myös cd-levyjen ja vastaavien tallenne-esineiden oikea loppusijoitus. Ne kuuluvat sekajätteeseen, kun niitä ei voi kierrättää. Sama pätee levyn koteloon, kun sitä ei määritellä pakkaukseksi. Vaan jos se kotelo on muovitettu, muovin voi laittaa muovipakkauskeräykseen.
Yleensäkin kuplamuovi ja pehmeät muovit, jotka on purettu jonkin esineen ympäriltä, luokitellaan pakkauksiin, joten ne kuuluvat muovinkeräykseen.
Täten myös styroksi, joka on tullut vaikkapa kodinkonehankinnassa, kelpaa muovinkeräykseen. Rakentamisstyroksi taas ei kelpaa keräykseen. Minkään styroksin kierrätys ei toisaalta yleensä onnistu.
Kaikkea ei voi kierrättää
Vesa Soini tietää, että jokaiselle suomalaiselle kertyy muovipakkausjätettä keskimäärin 15 kiloa vuodessa. Tehokkaalla keräyksellä tästä voi saada talteen kymmenkunta kiloa.
Suomessa ei kierrätetä PVC:tä, joten sen keräämisellä ei säästettäisi luonnonvaroja, kun se väistämättä päätyy poltettavaksi.
EU tähtää siihen, että 2025 markkinoiden muovipakkausjätteestä puolet kierrätetään. Ei siis vain kerätä, vaan keräysmuovista tehdään uusia tuotteita.
Suomessa kaikesta pakkausmuovista, pantilliset mukaan laskien, kerättiin viime vuonna yli 40 prosenttia. Soini selventää, että kaikkea kerättyä ei voi kierrättää.
”Jotta saadaan puolet kierrätettyä, muovista pitää saada kerättyä vähintään kolme neljäsosaa”, hän laskee.
Soinin mukaan kierrätysprosessi kuitenkin tehostuu, sillä moni yritys alkaa käyttää nykyistä helpommin kierrätettäviä pakkauksia.
Kierrätyspakko viiden talon yhtiöihin
Suomessa uudistettavan jätelain myötä muovipakkausjätettä on kerättävä taajamien taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Siirtymäajat kerrotaan paikallisissa jätehuoltomääräyksissä.
Lajitteluun on jonkin verran ohjattu hinnoittelulla. Sekajäte on yleensä taloyhtiölle eli asukkaille kalliimpaa roskaa kuin oikein lajiteltu muovi. Tampereella 660 litran sekajäteastian tyhjennys maksaa 8,87 euroa, vastaavasti 770 litran muovinkeräysastia tyhjenee 6,67 eurolla.
Tampereella vasta runsas tuhat taloyhtiötä on mukana muovinkeräyksessä.
Pirkanmaalla jätehuoltomääräykset kertovat, että muovinkeräys tulee pakolliseksi kaikille vähintään viiden asunnon kiinteistöille Tampereella viimeistään syyskuussa 2022 ja muissa 16 kunnassa aprillipäivänä 2023. Pienemmissä kiinteistöissä keräys pysyy vapaaehtoisena.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkuuspäällikkö Virpi Oksala luonnehtii muutosta vapaaehtoisuudesta pakolliseen isoksi.
Oksala kertoo muovinkeräyksen saaneen lähes yksinomaan hyvää palautetta. Ongelmia tosin tuottaa keräysastioiden mahduttaminen ahtaisiin kiinteistöihin. Silloin voi esimerkiksi tyhjentää astiat nykyistä useammin tai vaihtaa sekajäteastioita muovinkeräysastioiksi.
TEE RYPISTYSTESTI! Kun rypistät pakkausta nyrkissäsi, ja se palautuu suurin piirtein ennalleen, pakkaus kelpaa muovinkeräykseen. Jos pakkaus ei palaudu entiseen muotoonsa, se on todennäköisesti metallia. Epäselvä tapaus on syytä laittaa sekajätteeseen.
Hannu Kaskinen