Suomalaiset muuttivat kunnasta toiseen ennätysvilkkaasti vuonna 2020. Tilastokeskuksen mukaan näitä muuttoja oli noin 297 000, enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana.
Suurin osa kaikista muutoista oli kuntien sisäisiä. Niidenkin määrä (noin 600 000) oli toissa vuonna kohtalaisen iso koko 2000-luvun vuotuisiin keskiarvoihin verrattuna.
Liikkeellä on siis oltu ahkerasti. Muuttoliike kiinnostaa jo siksi, että se vaikuttaa asuntokauppaan. Korona-aikana on arvuuteltu, muuttavatko ihmiset kaupunkien tihentymistä väljemmille alueille tai jopa maaseudulle.
Tilastot kertovat, että kuntien väliset muutot ovat lisääntyneet aika tasaisesti jo 1990-luvulta lähtien. Se ei ole yllätys, onhan Suomen kaupungistuminen edelleenkin meneillään. Jonkinmoisen nykäyksen ylöspäin vuoden 2020 lukemat kuitenkin tilastoihin tekevät.
Entä se maallemuutto? Siinä ei ole toistaiseksi havaittavissa merkittävää nousutrendiä. Muuttoalttius kaupunkimaisista kunnista on kuitenkin ollut vähän suurempaa kuin taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista, ja tämä ero kasvoi vuonna 2020.
Suurin ja kasvava osa kuntien välisistä muutoista on muuttoja kaupunkialueelta toiselle. Toissa vuonna muuttoja kaupunkialueelta maaseudulle oli kuitenkin enemmän kuin maaseudulta kaupunkialueelle.
Vahvistuiko vuoden 2020 kehitys viime vuonna vai kääntyikö liikenteen suunta? Odottelemme seuraavia tilastojulkistuksia.
Asuntomarkkinoilta tiedämme jo nyt, että koronakaudella kauppa on pitkästä aikaa kehittynyt monin paikoin suotuisasti myös muualla kuin suurimmissa kaupungeissa.
Jos tilavien kerrostaloasuntojen sekä omakoti- ja rivitaloasuntojen kysyntä jatkuu hyvänä, voisi kuvitella, että osa ostajista etsii jatkossakin asuntoa keskusten liepeiltä tai jopa hieman kauempaa.
Esimerkiksi Suomen Kiinteistönvälittäjät (SKVL) uskoo kuluvan vuoden alun ennusteessaan perheasuntojen, uudehkojen omakotitalojen ja myös omakotitonttien olevan kysyttyjä. Pulmana on lähinnä pula sopivista myytävistä asunnoista.
Koska kysyntää asuntomarkkinoilla näyttäisi yleisestikin riittävän, myös asuntohintojen odotetaan loivasti nousevan tänä vuonna.
Asuntolaina 150 000 euroa, tällaisia tarjouksia Taloustaito sai
Tammikuussa edullisinta asuntolainaa tarjoaa Hypo, jonka lainatarjouksessa korko on 0,54 prosenttia. Vertailun korkein tarjous tuli Ålandsbankenista, jonka tarjoaman lainan korko on 1,05 prosenttia.
Viitekorkona kaikissa lainatarjouksissa on 12 kuukauden euribor.
Taloustaidon vertailussa esimerkkitarjousten marginaali vaihtelee 0,45 prosenttiyksiköstä 0,95 prosenttiyksikköön. Halvimman ja kalleimman marginaalin ero on 0,50 prosenttiyksikköä. Asuntolainan hinta eli marginaali on aina asiakaskohtainen. Se voi vaihdella hyvinkin paljon.
KORKO! Tarjouksen korko on lainan kokonaiskorko. Se sisältää marginaalin (palkin tumma osa), viitekorkoon sidotun osuuden sekä lainan nosto- ja hoitokulut. Tällä hetkellä viitekorot ovat niin matalat, että lähes koko asuntolainan korko muodostuu marginaalista.
Ulla Simola
