Nyt voisi olla otollinen aika panna liikkeelle peruskorjauksia ja pienempiäkin remontteja kodeissa ja taloyhtiöissä. Rakennuskustannukset eivät varsinaisesti ole laskeneet, mutta Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannusindeksin nousu on hiipunut.
Rakennuskustannusindeksi kuvaa kustannusten keskimääräistä kehitystä.
Rakennusala kärvistelee lamassa. Asuntotuotanto on pysähdyksissä, mutta myös korjausrakentaminen on vähentynyt paljon. Kuvittelisi, että remonteille löytyisi tekijöitä. Ehkä kilpailutuksella saisi hinnankin kohdilleen.
Mutta jostain pitää sitten vielä kaivaa remontille rahoitus. Usein siihen tarvitaan lainarahaa, ja lainanotto ei nyt oikein nappaa kuluttajilla.
Tilastokeskuksen kyselyn mukaan kuluttajien suuri enemmistö pitää ajankohtaa huonona lainanotolle. Suomen Pankki kertoo, että myös uusien asuntolainojen määrä jäi elokuussa vähäisemmäksi kuin vuotta aiemmin.
Kuluttajien talous on yhä kireällä inflaatiopiikin ja ostovoiman romahtamisen jäljiltä. Vaikka ostovoima on pikkuhiljaa alkanut kohentua, varuillaanolo kestää pitkään, samoin usko kuluttajahintojen kovan nousun jatkumiseen. Kaiken lisäksi työttömyyden lisääntyminen hermostuttaa.
Korot ovat sentään lähteneet laskuun. Sekä asunto- että taloyhtiölainoissa viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor näyttää valuneen jo aika kestävän tuntuisesti kolmen prosentin alapuolelle.
Asuntolainakorkojen laskusta on puhuttu paljon, mutta luisu näkyy myös taloyhtiöiden uusissa remonttilainoissa.
Taloustaidon vertailussa halvimman remonttilainan kokonaiskorko on nyt 0,66 prosenttiyksikköä halvempi kuin vielä huhtikuun vertailussa. Kallein tarjous on halventunut 0,69 prosenttiyksikköä. Vertailun halvin korkotarjous on nyt 3,80 % ja kallein 4,04 %.
Lähde: Suomen Rahatieto
Suomen talouden on ennustettu kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Ehkä silloin kuluttajienkin rohkeus asteittain palaa? Toistaiseksi Suomen talouskeskustelua tuntuvat hallitsevan vain julkisen talouden ongelmat – valtava vaje, leikkaukset ja karsimiset. Valonpilkahdukset jäävät niiden varjoon. Niinpä kriisitietoinen kuluttaja painaa jarrua minkä jaksaa.
