Asumiskustannusten erot kuntien välillä ovat kasvussa omakotitaloissa, kertoo Omakotiliitto. Kalleimman ja halvimman kunnan välinen ero on nyt 1 660 euroa, kun viime vuonna eroa oli noin 1 500 euroa, ilmenee järjestön teettämästä tutkimuksesta.
Kalleimman kunnan paikalla pysyy Kemiönsaari, jossa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa lähes 4 900 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä asukas selviää 3 200 eurolla. Maakunnista kallein omakotitaloasujalle on Pohjois-Savo.
Kalleimmat kunnat vuonna 2020 Kemiönsaaren jälkeen ovat Parainen, Sastamala, Leppävirta, Raisio ja Järvenpää. Kalleimpien kuntien kärkikymmenikkö on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna. Uusina kuntina kymmenen kalleimman kunnan listalle nousivat Leppävirta, Lieto ja Savonlinna.
Edullisinta asuminen on Kempeleen ohella Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kittilässä, Seinäjoella ja Keminmaassa. Uusina kymmenen halvimman kunnan listalle nousivat Turku, Kerava ja Vantaa. Listalta tippuivat Rauma, Tornio ja Pori.
Omakotitaloasujan lasku kasvoi vuodessa keskimäärin 125 euroa, osassa kunnista jopa satoja euroja. Eniten nousua on Sastamalassa, jossa rahapussiin tulee lähes 300 euron lovi.
Vakiomuotoisen 120 m2 omakotitalon kuntakohtaisten maksujen keskiarvot 2020 ( yht. 4 093 e/vuosi, + 3,1 %)
Kustannuksia ovat kasvattaneet erityisesti sähköyhtiöiden tekemät siirtomaksujen korotukset, mutta kunnissa, joissa asumiskustannusten nousut ovat suurimpia, myös kiinteistöveroa, vesimaksuja tai jätehuollon maksuja on korotettu.
Omakotiliiton mukaan asumiskustannukset ovat nousseet kolmessa vuodessa keskimäärin 11 prosenttia.
Asummiskustannuksista puolet menee lämmityssähköön
Lämmityssähkö haukkaa yli puolet asumiskustannuksista, ja erot kokonaiskustannuksissa juontuvatkin etupäässä sähkölämmityskustannusten eroista.
Kalleimmillaan sähkölämmittäjä joutuu maksamaan 2 475 euroa Pohjois-Savon kunnissa Leppävirralla, Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä sekä lisäksi Pieksämäellä. Kaikkein halvimmalla omakotitalonsa sähköllä lämmittävä pääsee Seinäjoella, jossa lämmitys maksaa vuosittain 1 664 euroa – eroa on siis yli 800 euroa.
Lämmityskustannuksiin sisältyvässä sähkönsiirtomaksussa on suuria paikallisia eroja, ja tätä osuutta asukas ei pysty kilpailuttamaan. Kalleita sähkönsiirto on viime vuoden tapaan Kajaanissa ja Kuhmossa, lähes 977 euroa, nousua vuodessa peräti 60 euroa.
Siirtohinta on puolestaan edullisin Rovaniemellä, 391 euroa, missä hinta on pysynyt samana. Eroa on siis jopa 585 euroa vuodessa.
Kiinteistövero kalleimmillaan 808 euroa, halvimmillaan 175 euroa
Myös kiinteistöveron ja vesimaksujen suuruudessa on merkittäviä eroja. Espoossa selvityksen keskimääräisessä 120 m2:n esimerkkiomakotitalossa kiinteistövero on 808 euroa, kun se halvimmillaan Keuruulla ja Kemiönsaarella on 175 euroa − eroa on 633 euroa.
Vesimaksuissakin erot ovat muhkeita, lähes 850 euroa vuodessa. Kalleinta vesi (vesi, jätevesi ja hulevesi) on viime vuoden tapaan Kemiönsaaressa, jossa tyyppiomakotitalossa siihen kuluu 1 369 euroa, kun Kempeleessä vedenkäyttäjä selviää 523 eurolla. Vesimaksut ovat noin viidesosan asumiskustannuksista.
- Omakotiliitto: Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2020 (pdf)
Minna Petäinen
Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy. Vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n omalla tontilla.
Tutkimus tehtiin neljättä kertaa, ja se kattaa 100 kuntaa, jotka edustavat jo 83:a prosenttia Suomen asukasluvusta. Osasta kunnista tietoa on neljän vuoden ajalta.(Vuoden 2019 vertailutietoa Leppävirran vesimaksun osalta on oikaistu aineistossa.)
Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.
