Uusi yksityistielaki vaatii määrämittaisen tienpidon vaatimattomallekin mökkitaipaleelle. Tiekunnan perustaminen helpottaa hallintoa ja mahdollistaa avustukset.
Yksityisteitä on Suomessa noin 350 000 km, mikä vastaa 76 prosenttia kaikista teistä. Noin 90 000 km yksityistiestöstä palvelee vakituista asutusta.
Tälle maalle niin tärkeä puutavarankuljetus alkaa lähes aina yksityisteiltä – Suomen tieverkon hiussuonistosta. Myös mökkimatkat sujuvat miltei järjestään yksityisteiden läpi.
Yksityistiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien ja muiden tieosakkaiden ylläpitämiä teitä.
Yksityisteitä on kolmenlaisia: maanomistajan kokonaan omilla mailla sijaitsevat tiet, sopimuskumppanien yhdessä ylläpitämät sopimustiet ja toimitustiet. Tämä juttu keskittyy toimitusteihin.
Toimitusteille on pysyvä käyttöoikeus niillä, jotka ovat tietoimituksissa oikeutensa saaneet. Oikeudet on myös merkitty kiinteistörekisteriin.
Tielautakunnat lakkautetaan
Yksityistieasioista määrää vielä tämän vuoden ajan vuonna 1963 voimaan tullut yksityistielaki ajan tuomine muutoksineen. Eduskunta hyväksyi juhannuksen 2018 alla uuden yksityistielain, joka tulee voimaan 1.1.2019.
Tielautakunnat lakkautetaan 31.12.2019. Pääosa niiden työstä siirtyy, maakuntauudistusta odoteltaessa, maanmittauslaitokselle. ELY-keskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Keskukset ovat jo tähän saakka koordinoineet valtion yksityisteille myöntämiä perusparannusavustuksia.
Samalla tiekunnan ja osakkaiden väliset riita-asiat siirtyvät tielautakunnilta käräjäoikeuksien hoitoon.
Mikä on uusi tiekunta?
Toimitustien ylläpito voidaan hoitaa joko osakkaiden kesken sopimuspohjaisesti tai järjestäytyen tiekunnaksi.
Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että osakkaiden pitää olla yksimielisiä tehdyistä päätöksistä. Toisaalta päätökset koskevat vain niihin sitoutuneita osakkaita.
Järjestäytynyt tiekunta on niin sanottu oikeushenkilö ja sen hallinnollinen toiminta sujuu yksityistielain säätämältä pohjalta.
Ennen kaikkea järjestäytyneen tiekunnan toimielin, eli hoitokunta tai isännöitsijä, vastaa tieosakkaiden puolesta tien oikeus- ja hallintoasioista. Tiekunta voi myös hankkia irtainta omaisuutta, kuten lanan tai lumiauran.
Tiekunnan voi perustaa Maanmittauslaitoksen tekemässä yksityistietoimituksessa. Voimaan tulevan lain mukaan osakkaat voivat perustaa tiekunnan myös omatoimisesti ilman Maanmittauslaitosta, mikä herättää kysymyksen: kuinkahan se mahtaa sujua?
Avustus edellyttää yleistä liikennettä
Periaatteessa tiekunnalle on tilaus, kun osakkaita on enemmän kuin kaksi.
Jo mainitun uuden lain mukaan kaikki kunnalliset avustukset edellyttävät tiekunnan perustamista. Siksi tiekuntaa kannattaa alkaa valmistella heti. Tähän saakka muun muassa aurausavustusta on yksityistielain perusteella voinut saada epävirallisempikin tienpitoporukka, mikäli tien liikenteellinen merkitys on sitä edellyttänyt. Vaan ei enää ensi vuonna.
Mikäli kunta avustaa yksityistietä, satunnainen yleinen liikenne on sillä sallittu. Toisin päin ajatellen, tiekunta ei voi omatoimisesti estää yleistä liikennöintiä yksityistiellään ajanjaksolla, jonka aikana se saa julkista avustusta.
Tiekunnan perustamisesta koituu selviä hyötyjä ja se kannattaa perustaa siksikin, että kehykset osakasmäärän kasvulle ovat heti olemassa ja uusien tieoikeuksien myöntäminen on helpompaa. Päätöksenteko on määrämuotoista, jolloin erimielisyydet on helpompi hallita, ja tiemaksujen perintä on suoraviivaista.
Lisäksi ulkopuolisten tienkäyttäjien taksoittaminen ja maksujen perintä on helpompaa, tiekunnan toimielin (hoitokunta tai isännöitsijä/toimitsijamies) vastaa käytännön asioista, sopimusten teko helpottuu ja yhteiskunnan avustukset tulevat mahdollisiksi.
Kunnan vai valtion kukkarolla?
Valtio vetäytyi yksityisteiden kunnossapidon avustamisesta jo parikymmentä vuotta sitten. Kunnilla ei ole lakisääteistä avustusvelvollisuutta, mutta käytännössä ne avustavat yksityisteiden kunnossapitoa suhteessa teiden yleiseen liikenteelliseen merkitykseen.
Kuntien avustus on perustunut tien asutukseen, liikenteeseen ja niiden edellyttämiin kunnossapitotoimiin. Esimerkiksi jutun kirjoittajan kotitie on läpikulkuväylä, ja sen ansiosta viime vuosina saanut kunnan kunnossapitoavustusta 25–33 prosenttia kokonaisbudjetistaan.
Uusi laki, tielautakuntien lakkauttaminen, ELY-keskusten rooli siirtymävälineenä sekä mahdollinen uusi maakuntatoimija tulevat oletettavasti muuttamaan myös avustusjärjestelmiä.
Yksityistien parantamiseen voi edelleen saada valtionavustuksia. Niitä koordinoi koko maan osalta Pirkanmaan ELY-keskus. Käytännössä peruskorjausavustusta myönnetään lähinnä siltojen ja rumpujen uusimiseen sekä vaikeiden routavaurioiden korjaamiseen.
Osakas saa ja antaa
Tieosakas on henkilö, jonka omistamalla kiinteistöllä on tieoikeus yksityistiehen. Tieoikeus ja tien käytöstä koituvat velvollisuudet nivoutuvat aina kiinteistöön. Niistä pääsee eroon vain siinä tapauksessa, että kiinteistö siirtyy täydellisesti toisen tien käyttäjäksi.
Tieosakkaana voi olla myös elinkeinonharjoittaja, jolle on myönnetty tienkäyttöoikeus.
Tieosakkaan maksamat yksikkömaksut muodostavat kaikilla yksityisteillä talouden rungon. Osakkaat osallistuvat tien ylläpitoon sen hyödyn mukaan, jonka he tienkäytöstä saavat.
Maanmittauslaitos on kehittänyt ja ylläpitää järjestelmää, jossa tieosakkaille ja sen käyttäjille määritellään tien todellista käyttöä mahdollisimman hyvin vastaava yksikkömäärä. Vakituisen asunnon, lomamökin ja maatilan yksikkömaksut samalla kohdalla tietä ovat keskenään erilaiset, koska ne perustuvat erilaiseen tienkäyttöön.
Yleisin ongelma osakas-tiekunta-suhteessa on kiinteistön omistus- tai hallintaoloissa tai osoitetiedoissa tapahtuneiden muutosten ilmoittamisen unohtaminen. Osakas on velvollinen huolehtimaan näiden tietojen paikkansapitävyydestä. Tiekunta ei saa niitä automaattisesti mistään rekisteristä.
Yleisin osakkaiden suunnalta kuuluva valituksen aihe on pihaliittymän auraus umpeen talviaikaan. Liittymän siivoaminen on kuitenkin yksiselitteisesti sen haltijan vastuulla. Liittymärumpujen rakentaminen kuuluu sekin liittymän haltijalle.
Ajantasainen osakastieto on tiekunnan etu
Tieyksiköinnin ajan tasalla pito on tiekunnan tärkeimpiä tehtäviä. Mikäli yksiköinti on yli viisi vuotta vanha, voi kuka tahansa osakas vaatia sen tarkistamista. Tästä päätetään tiekunnan yleisessä kokouksessa ja siinä joko vahvistetaan uusi tai vanha yksikköjako.
Tiekunnan päätökset tehdään osakkaiden kokouksissa yksinkertaisen enemmistön periaattein. Tiekunta on myös tilinpitovelvollinen.
Tiekunnan käytännön työrukkanen on yleensä 3–5-jäseninen hoitokunta tai toimitsijamies. Yhä useammin tiekunnan asioita hoitamaan on otettu ammattihenkilö eli tieisännöitsijä, joka voi olla täysin ulkopuolinen ammattihenkilö.
Tärkeimmät tehtävät ovat osakas- ja yksikkökannan tarkkailun lisäksi kunnossapitotöiden järjestäminen, kilpailuttaminen ja hankkiminen. Luonnollisesti kaikki paperinpyörittäminen kuuluu tiekunnan työrukkaselle.
Tieisännöitsijällä on useimmiten hallinnassaan useampia yksityisteitä ja näin myös vakiintuneet urakoijasuhteet, mikä on todistettavasti tuonut tiekunnille säästöjä.
Tieisännöitsijät ovat käytettävissä esimerkiksi tieyksiköinnin uudistushankkeissa, vaikkei tiekunnalla isännöitsijää omassa palveluksessaan olisikaan. Yksiköiden tarkastus on työläs urakka. Mitä paremmin hoitokunta on kartalla tiensä osakastilanteesta, sen halvemmalla hankkeessa selvitään.
Suomen Tieyhdistys ry toimii yksityisteiden ja niiden tiekuntien valtakunnallisena edunvalvojana ja opastajana. Tieyhdistyksen jäseninä olevat tiekunnat saavat siltä erilaisia jäsenpalveluja. Yhdistys tarjoaa jäsenistölleen muun muassa puhelinneuvontaa.
Tieyhdistys järjestää helmi-maaliskuussa 2019 alueellisen Yksityistiepäivän 16 paikkakunnalla. Tapahtumassa avataan muun muassa uuden yksityistielain salaisuuksia.
TIESITKÖ? Yksityistien käsitteitä
- Tieoikeus on pysyvä oikeus kulkuyhteyteen toisen kiinteistön alueella.
- Tienkäyttöoikeus on muulle kuin kiinteistölle, esimerkiksi elinkeinonharjoittajalle tilapäisesti myönnetty oikeus käyttää tietä.
- Tieosakas on tieoikeuden tai tienkäyttöoikeuden haltija. Tieosakkaat ovat velvollisia osallistumaan tienpitoon osuutensa eli tieyksikköjensä mukaisessa suhteessa.
- Tieyksiköinti on tieosakkaan tien käytöstä saaman hyödyn mitta, joka perustuu osakkaan kokonaisliikenteen määrän arviointiin. Kokonaisliikenteen määrittämisen mittayksikkö on tonnikilometri.
- Tiemaksu on tieosakkaalle tieyksiköiden perusteella määräytyvä tienpidon kustannusosuus.
- Käyttömaksu on muulle kuin tieosakkaalle määrätty maksu yleensä tilapäisestä tienkäytöstä.
- Tiekunta on järjestäytynyt tapa hoitaa yksityistien asioita. Kokousten enemmistöpäätökset sitovat kaikkia tieosakkaita. Tiekunta perustetaan Maanmittauslaitoksen tai kunnan tielautakunnan yksityistietoimituksessa.
- Hoitokunta tai toimitsijamies ovat tiekunnan asioiden valmistelijoita ja toimeenpanijoita.
- Tielautakunta 31.12.2019 saakka (tai esimerkiksi teknisen lautakunnan toimitusjaos) on kunnan yksityistielain mukaisia asioita käsittelevä toimielin. Se ratkoo myös tieosakkaiden välisiä erimielisyyksiä vielä vuoden 2019 aikana, jos ne ovat alkaneet vuoden 2018 puolella.
- Uusi yksityistielaki tulee voimaan 1.1.2019.
Kauko Ollila
Jutun ensisijainen lähde: Esko Hämäläinen: Yksityisteiden hallinto, Suomen Tieyhdistys ry, 2015, 166 sivua.
