Huoneistotietojärjestelmä laajenee pian. Rekisteriin aletaan siirtää tietoja taloyhtiöiden ja osakkaiden yhtiölainoista ja vastikkeista sekä korjaus- ja muutostöistä. Uudistus työllistää sekä isännöintiä että taloyhtiöiden päättäjiä.
Kesäkuussa 2025 ammatti-isännöitsijät aloittavat ison urakan. Laki vaatii, että he toimittavat Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään uutta tietoa taloyhtiön taloudesta ja remonteista.
Valtio haluaa kerätä kaikki tiedot samaan rekisteriin ja peräti määrämuotoisina, jotta niiden käyttö on helppoa. Jos isännöintijärjestelmää ei ole käytössä, tietojen syöttäminen Maanmittauslaitoksen käyttöliittymällä alkaa vasta 1.1.2026.
Ilmoittaminen alkaa remonttitöistä. Järjestelmään on kirjattava paitsi taloyhtiön kunnossapito- ja korjaushankkeet, myös osakkaiden ilmoitusvelvollisuuden alaiset muutostyöt viimeistä ilmalämpöpumppua myöten. Osakkaiden remonteista raportoidaan kesäkuusta 2023 alkaen tehdyt työt.
Joulukuussa 2025 isännöinti alkaa ilmoittaa osakkaiden yhtiölainaosuuksia sekä erilaisia hoito-, tontti-, kunnossapito- ja pääomavastikkeita. Pankit syöttävät järjestelmään yhtiölainoja syyskuusta 2025 alkaen.
Näin huoneistotietojärjestelmästä voisi esimerkiksi katsoa, millaista velkaa taloyhtiöllä on ja millä tolalla ovat rakennusten korjaukset. Tai onko osakas maksanut oman osuutensa taloyhtiön lainasta pois – ja onko hän kenties kasvattanut asuntonsa arvoa vaikkapa keittiöremontilla tai uudella terassilla.
Tietoja tutkivat jatkossa esimerkiksi rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt ja kiinteistönvälittäjät. Osakkaiden tiedot välittyvät huoneistotietojärjestelmästä myös positiiviseen luottotietorekisteriin.
Nämä ovat tärkeät päivämäärät
1.6.2025: Isännöinti alkaa ilmoittaa taloyhtiön ja osakkaiden remonttitietoja.
1.9.–30.11.2025: Luotonantajat ilmoittavat yhtiölainoja.
1.12.2025: Isännöinti alkaa ilmoittaa osakkaiden laina- ja vastiketietoja.
30.6.2026: Isännöinnin ilmoitusten takaraja.
Näin usein pitää päivittää
Pankit ilmoittavat huoneistotietojärjestelmään taloyhtiölainat ensimmäisen kerran 1.9.–30.11.2025.
”Laki velvoittaa pankit jatkossa ilmoittamaan tiedot taloyhtiölainasta viivytyksettä lainan nostamisen jälkeen, tai vähintään kerran viikossa yhteenvetona kaikista taloyhtiöille myöntämistään lainoista”, kertoo huoneistojen omistuksen palveluista vastaava johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitoksesta.
Murtoniemen mukaan taloyhtiön on ilmoitettava osakkaidensa lainaosuudet ja vastikkeet huoneistotietojärjestelmään vähintään vuosittain, kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Halutessaan tietoja voi ylläpitää myös useammin.
”Lainaosuuksien mahdolliset ylimääräiset suoritukset tapahtuvat pitkin vuotta. Muuttuneet tiedot tulee päivittää huoneistotietojärjestelmään ainakin silloin, jos isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutettu taho tätä pyytää”, Murtoniemi sanoo.
Millaiset remontit on raportoitava?
”Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöhankkeina pidetään sellaisia hankkeita, joista on esitettävä hallituksen kirjalliset selvitykset yhtiökokoukselle.
Käytännössä ne ovat niitä uudisrakentamis-, perusparannus-, korjaus- tai muutoshankkeita, joka kirjataan isännöitsijäntodistukseen. Sen sijaan säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ja pienimuotoisia kunnostustöitä ei pääsääntöisesti ilmoiteta”, Murtoniemi sanoo.
Osakkaiden tekemistä kunnossapito- ja muutostöistä ilmoitetaan sellaiset hankkeet, joista osakkaan tulee informoida taloyhtiön hallitusta. Nämä remontit ilmoitetaan vasta silloin, kun ne on toteutettu.
”Kaikki remonttitiedot pitää ilmoittaa yhteisesti hyväksytyllä rakennusalan koodistolla. Näin saadaan rakenteellista tietoa, jota pystytään käsittelemään automatiikalla, Murtoniemi kertoo.
Isännöitsijäntodistus edelleen tarpeellinen
Janne Murtoniemi sanoo, että monet isännöitsijäntodistuksessa olevat tiedot muuttuvat sähköiseen ja rakenteelliseen muotoon huoneistotietojärjestelmässä. Voisiko siis osakas jatkossa ostaa isännöitsijäntodistuksen suoraan Maanmittauslaitokselta?
”Ei voi. Kaikkia isännöitsijäntodistuksen tietoja ei ole meidän järjestelmässämme.”
Murtoniemen mukaan sähköistäminen palvelee nimenomaan yhteiskunnan tietotarpeita.
Nämä järjestelmät siirtävät tietoja huoneistotieto-järjestelmään
Kaikkia nykyisiä isännöintiohjelmistoja ei enää kehitetä huoneistotietojärjestelmän uusien tietojen ilmoittamista varten. Rekisterin rajapintoja testaa nyt kolme ohjelmistotoimittajaa: Avaa Solutions, Visma Sirius ja Corfirma Finland. Tarkoitus on, että tiedonsiirto onnistuisi Avaa.io- , Hausvise- ja Domus-järjestelmistä.
Lisäksi rajapintoja testataan kahdelle kunnossapitojärjestelmälle, Ne ovat EstateApp (entinen ÄlykäsPTS) sekä Talotuntija. Nämä järjestelmät eivät korvaa vanhaa isännöintijärjestelmää, mutta niitä voi käyttää täydennyksenä.
Ohjelmistoyrityksissä on kehitetty erilaisia työkaluja, joilla taloyhtiön vanhat kunnossapitohankkeet siirretään huoneistotietojärjestelmän vaatimaan muotoon. Kehitteillä on esimerkiksi käyttöliittymiä, jotka helpottavat tietojen kirjaamista oikein-
Pienillä taloyhtiöillä tai hyvin pienillä isännöintiyrityksillä ei ole käytössä isännöintijärjestelmää. Siksi Maanmittauslaitos tarjoaa maksuttoman käyttöliittymän, jossa tietoja voi syöttää käsin.
Taloyhtiön nimenkirjoitusoikeuden haltijat, kuten esimerkiksi isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja, pääsevät katsomaan taloyhtiön tietoja huoneistotietojärjestelmästä. Tavallisen riviosakkaan ulottuvilla tieto ei ole.
Mitä hyötyä näin massiivisesta tietojen keräämisestä on? Kuka oikeasti tarvitsee niitä?
”Emme ehkä osaa edes kuvitella kaikkia palveluita, joita uuden tiedon päälle voi rakentaa. Alkuvaiheessa uuden järjestelmän rakentamisesta luonnollisesti aiheutuu työtä. Sen tuloksena saamme kuitenkin erilaisista taloyhtiöistä luotettavaa, ajantasaista tietoa”, sanoo Murtoniemi.
Ilmoitusvelvollisuus ei koske kaikkia
- Ilmoitusvelvollisuus ei koske pieniä 1–5 huoneiston taloyhtiöitä, joiden osakkailla ei ole taloyhtiölainoja. Suomen 90 000 taloyhtiöistä näin pieniä on vajaa neljännes eli 17 500 kappaletta. Tiedot on kuitenkin toimitettava, jos esimerkiksi osakkeenomistaja, kiinteistönvälittäjä tai pantinhaltija sitä vaatii.
- Kaupunkien tai muiden toimijoiden omistamat vuokrataloyhtiöt säästyvät ilmoitusurakalta.
- Tietoja ei kerätä vasta rakenteilla olevista yhtiöistä.
Mitä hyötyä uudesta rekisteristä?
- Pankille nopeammin tietoa asuntokaupan luottopäätöksiin. Huoneiston vakuusarvon arviointi sujuvoituu.
- Kiinteistönvälittäjälle ajantasaista ja luotettavaa tietoa asunnon omistajista ja panttauksista.
- Isännöinnin vaihtuessa uusi isännöitsijä saa yhtiön kunnossapidon tiedot viiveettä.
HYVIÄ NEUVOJA TALOYHTIÖLLE | Lue Taloustaidosta Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtajan Mika Heikkilän vinkit taloyhtiölle tietojen siirrosta. Juttu digilehdessä 11/2024 s. 49.
Satu Alavalkama
