Kovin moni asunnonostaja ei vielä etsi kotia ostotoimeksiannon avulla, mutta kiinteistönvälitysalan mukaan palvelun käyttö on lisääntymässä. Ostajan kannattaa neuvotella tiukasti palvelun hinnasta – aivan kuten asuntoa myydessäänkin.
”Asuntoa etsivä saattaa joskus odottaa vuosia, että hänen haluamaltaan alueelta tulisi sopiva asunto myyntiin. Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa ostotoimeksianto voi olla hyvä vaihtoehto”, sanoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth.
Ostotoimeksiannossa asiakas tekee kiinteistönvälittäjän kanssa sopimuksen asiakkaalle sopivan asunnon etsimisestä. Kiinteistönvälitysalan tilastoista ei näy, miten paljon asuntomarkkinoilla käytetään ostotoimeksiantoja. Maria-Elena Ehrnroothin arvio on, että ne ovat selvästi yleistyneet. Myyntitoimeksiantoja tehdään kymmeniätuhansia vuosittain. Siihen verrattuna ostotoimeksiantojen määrä jää arvatenkin pieneksi.
Ostotoimeksiantojen voisi kuvitella kiinnostavan asunnonetsijöitä, mutta myös kiinteistönvälittäjiä, jotka pyrkivät kehittämään palvelujaan. ”Ostotoimeksianto onkin ammattitaitoisen ja kokeneen, hyvin verkottuneen välittäjän palvelu. Hyvä välittäjä saa tietoonsa asuntoja, jotka eivät ehkä tule julkiseen myyntiin”, Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.
Kiinteistönvälityksessä toimeksiantaja maksaa välityspalkkion. Ostotoimeksiannossa palkkion maksaja on siis asunnon ostaja. Maria-Elena Ehrnrooth sanoo, että yleensä palkkio menee vain, jos ostettava asunto löytyy.
Palkkiot vaihtelevat aivan kuten myyntitoimeksiannoissakin. ”Kannattaa neuvotella palkkiosta välittäjän kanssa.”
Välittäjä ei voi periä itselleen samasta kohteesta sekä osto- että myyntipalkkiota. Jos sekä asunnon ostaja että myyjä ovat tehneet toimeksiantosopimuksen saman välitysliikkeen (tai samaan yritysryhmään kuuluvan liikkeen) kanssa, kaupasta maksetaan vain yksi välityspalkkio. ”Ryhmän sisällä pitää sopia, miten palkkio tällaisissa tapauksissa jaetaan.”
Asuntokauppaan liittyvät välittäjän selonotto- ja tiedonantovelvoitteet ovat ostotoimeksiannossa samat kuin myyntitoimeksiannossa.
Kaikki asunnot eivät löydy netistä
Pirkanmaalla toimiva kiinteistönvälittäjä, Sp-Koti Aulan yrittäjä Johanna Peltonen hoitaa paljon ostotoimeksiantoja. ”Niitä on ehkä karkeasti arvioiden noin viidennes toimeksiannoista”, hän haarukoi. Hän on hoitanut ostotoimeksiantoja jo kymmenisen vuotta.
Ovatko ostotoimeksiannot lisääntyneet?
”Asiakkaiden tietoisuus asiasta lisääntyy koko ajan, mutta on vaikea tarkemmin arvioida, millaisella vauhdilla ostotoimeksiantoihin perustuvat kaupat ovat lisääntyneet.”
Mistä itse sait kimmokkeen ryhtyä tarjoamaan tällaista palvelua?
”Suomessa on ollut tapana tehdä vain myyntitoimeksiantoja. Halusin, että asunnon ostajallekin olisi tarjolla palvelua. Olen asunut neljä vuotta Yhdysvalloissa, ja siellä sekä asunnon myyjällä että ostajalla on usein oma välittäjänsä.”
”Ostotoimeksianto on palvelu, jossa asiakkaalla ei ole mitään menetettävää. Jos olisin itse ostamassa asuntoa, tekisin vaikka jokaisen välitysliikkeen kanssa ostotoimeksiannon – saisin kaiken mahdollisen tiedon myytävistä kohteista.”
Millaiset asiakkaat ostotoimeksiantoa yleensä käyttävät?
”Ei ole mitään tiettyä asiakasryhmää tai asuntotyyppiä, joissa ostotoimeksianto olisi tyypillinen. Ennemminkin sen käyttö vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Helsingissä varmaankin käytetään ostotoimeksiantoa sopivan osakehuoneiston etsimisessä, pienemmällä paikkakunnalla ehkä lapsiperheet etsivät sen avulla sopivaa omakotitaloa.”
”Sijoittajia on asiakaskunnassa paljon. Ostotoimeksiannolla he voivat päästä kiinni kohteisiin, joista eivät saisi tietoa muuten.”
Miten löydätte ostettavia kohteita?
”Ilmoittelemme paikallisissa lehdissä ja jaamme postilaatikoihin lappuja asiakkaiden toivomilla alueilla. Käytämme sosiaalista mediaa ja tiedotamme yrityksemme omilla verkkosivuilla. Asuntoaan myyvät ottavat meihin yhteyttä, kun ovat nähneet hakumme.”
”Usein myyntiä harkitseva sanoo, että voitte myydä asuntoni, jos löydätte ostajan, mutta en halua asuntoani myytävän netissä. Aika usein käy myös niin, että jos asunnosta ei sillä kertaa synny kauppoja, myyjä soittaa muutaman kuukauden kuluttua ja ilmoittaa, että nyt hän haluaisi panna asuntonsa myyntiin.”
Nettikanavat pursuavat myytäviä asuntoja. Vieläkö niiden lisäksi voi löytää ”piilossa olevia” kohteita myyntiin?
”Jos tietyltä alueelta on netissä myynnissä vaikkapa kymmenen kohdetta, samalla alueella on todennäköisesti niiden lisäksi 5–10 kohdetta, jotka voi olla mahdollista saada myyntiin.”
Miten määrittelette välityspalkkion ostotoimeksiannossa?
”Aivan kuten myyntitoimeksiannossakin. Jos kaupat syntyvät ostotoimeksiannon perusteella, myyjä ei maksa välityspalkkiota, joten usein asunnon hintalappu ei ole aivan sama kuin se olisi julkisessa myynnissä. Myyjät ymmärtävät sen, ja onhan tällainen kauppa myyjälle tosi helppo.”
Eikö välittäjä pyri hilaamaan asunnon hintaa ylöspäin saadakseen isomman välityspalkkion?
”Asiantunteva välittäjä ei toimi niin. Päinvastoin – pyrkimyksenä on, että ostaja voisi jopa vähän säästää verrattuna siihen, että hän ostaisi vastaavan asunnon julkisesta myynnistä. Myyjä puolestaan voi olla valmis hiukan tinkimään, koska pääsee kaupoista helpolla ja vähin kustannuksin. Asiakkaat kyllä seuraavat markkinoita ja ovat selvillä siitä, millaisilla tasoilla asuntojen hinnat suurin piirtein liikkuvat.”
Ulla Simola
