Pahvilaatikoiden onteloissa lymyävät paperitoukat ovat jo monille tuttuja. Asuntojen rakenteita ne eivät tuhoa eivätkä ne ole ihmiselle vaarallisia, mutta ennaltaehkäisystä ja hävittämisestä kannattaa huolehtia, jotta toukat eivät leviä.
Paperitoukat ovat yleistyneet varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Vasta joitakin vuosia sitten suomenkielisen nimensä saaneet paperitoukat syövät erityisesti selluloosapitoista ravintoa, kuten paperitapetteja, kartonkia ja pahvia.
Niille kelpaa myös eloperäinen ravinto, kuten kuolleet hyönteiset ja ruuanmurut. Luonnonvaraisena paperitoukkaa ei Suomessa ulkotiloissa esiinny.
Paperitoukat eivät ole ihmiselle vaarallisia, ne eivät pure eivätkä esimerkiksi levitä tauteja. Paperitoukkia kannattaa kuitenkin ennaltaehkäistä ja tuhota, jotta ne eivät pääse lisääntymään ja leviämään.
Paperitoukan tunnistaa koosta, väristä ja käytöksestä
Paperitoukka muistuttaa toista yleistä kiinteistössä tavattavaa lajia, sokeritoukkaa. Koko, väri ja käyttäytyminen erottaa nämä kaksi lajia toisistaan.
Täysikasvuinen paperitoukka on sokeritoukkaa isompi, mitaltaan noin sentistä kahden senttiin. Paperitoukka on vaalean tai tummanharmaa, sokeritoukkaa kirjavampi, ja sillä on pitkät takasukaset.
Sokeritoukkaa tavataan varsinkin kosteissa tiloissa eli ensisijaisesti kylpyhuoneissa, kun taas paperitoukka viihtyy kuivemmassa ympäristössä, ja kodin kaikissa tiloissa. Paperitoukkia saattaa olla myös vinteillä ja varastoissa.
Paperitoukka kipittää lattialla, mutta kiipeilee myös seinillä, verhoissa ja katossa, kun taas sokeritoukka viihtyy tyypillisesti vain lattiatasolla.
Nopeasti eroon pahvilaatikoista
Yleisimmin paperitoukkia kulkeutuu koteihin pahvilaatikoiden mukana. Toukat viihtyvät etenkin pahvilaatikoiden aaltopahvisissa onteloissa. Kannattaa siis hävittää kartonkipakkaukset ja pahvilaatikot lähetysten vastaanottamisen ja muuton yhteydessä mahdollisimman pian, ja esimerkiksi purkaa tavarat pahvilaatikoista jo ennen kuin tuo pahvilaatikoita sisätiloihin.
Paperitoukkien esiintyminen ei lähtökohtaisesti johdu siisteyden puutteesta. Tehokas ennaltaehkäisykeino on kuitenkin huolellinen imurointi eli toukan ravinnonlähteiden hävittäminen.
Jos hankkii käytettyjä huonekaluja kuten nojatuoleja, myös niiden saumat kannattaa imuroida tuholaisten, kuten paperitoukkien ja tekstiileissä viihtyvien turkiskuoriaisten varalta.
Torjunnassa apuun liima-ansat ja hyönteismyrkyt
Paperitoukat kulkevat tyypillisesti irtaimistossa, joten tuhoamisesta huolehtiminen ja myrkyttämiskustannukset kuuluvat asunnon osakkaan kunnossapitovastuulle.
Yleensä paperitoukat pysyttelevät yksittäisissä asunnoissa. Ne kuitenkin liikkuvat ketterästi myös kiinteistöjen rakenteissa, joten ne saattavat levitä taloyhtiöissä. Paperitoukat eivät kuitenkaan tuhoa rakenteita.
Paperitoukkien olemassaolo ei vaikuta asunnon arvoon, sillä niitä ei lasketa piileväksi virheeksi. Jos on muuttanut uuteen asuntoon, jossa on paperitoukkia, ei näin ollen ole oikeutettu kiinteistön hintaa koskeviin hyvityksiin.
Paperitoukkia voi tuhota kaupoista saatavilla liima-ansoilla ja hyönteismyrkyillä. Tuholaistorjunta-ammattilaiset hävittävät paperitoukat turvallisesti geelisyöttien avulla.
Minna Hiidensaari
Juttuun on haastateltu Suomen Kiinteistöliiton juristia Tiina Räsästä ja Anticimexin kehityspäällikköä Juha Aroa.
