veronmaksajat.fi

KOTI

Pihavaja pystyyn ilman lupaa ensi vuonna – kannattaako odottaa uutta rakentamislakia?

Pihavaja pystyyn ilman lupaa ensi vuonna – kannattaako odottaa uutta rakentamislakia?
31.5.2024

Uusi rakentamislaki helpottaa lupabyrokratiaa, mutta voi lisätä rakentamisen kuluja. Kannattaako oma rakennushanke esimerkiksi kesämökille toteuttaa nyt vai odottaa uutta lakia ensi vuoteen?

Suunnitteletko isompaa tai pienempää rakennushanketta omassa talossa tai mökillä lähimmän vuoden aikana? Silloin kannattaa perehtyä uuteen rakentamislakiin, joka ensi vuoden alusta lähtien vaikuttaa tavalla tai toisella lähes kaikkeen rakentamiseen.

Uuden lain pääpiirteet ovat selvillä. Moni yksityiskohta selviää kuitenkin vasta alkusyksyllä, kun eduskunta päättää Orpon hallituksen lakiin esittämistä korjauksista.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo on seurannut lakiuudistusta etenkin mökkiläisten näkökulmasta. Hän toivoo, että keskeiset tavoitteet rakentamisen hallinnollisen taakan kevenemisestä ja byrokratian vähenemisestä toteutuvat myös käytännössä.

"Mökkiläisiin ja omakotitalon omistajiin vaikuttaa eniten sääntelyn keveneminen pihapiirin pienemmissä rakennuksissa. Asuinkäyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa lakimuutoksen vaikutukset ovat vähäisemmät", Tervo tiivistää.

Useamman satasen säästö rakentajalle

Uuden lain myötä pinta-alaltaan enintään 30 neliömetrin tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin piharakennuksen voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Sama pätee alle 50 neliön katokseen.

Muutos mahdollistaa esimerkiksi piha-aitan tai autokatoksen rakentamisen vähemmällä byrokratialla ja paperityöllä. Rakentaja säästää myös lupamaksun poistumisesta. Hinnoissa on kuntakohtaisia eroja, mutta ympäristöministeriön mukaan keskimääräinen lupamaksu esimerkiksi alle 30 neliömetrin kohteissa on ollut 200 euroa.

Lupakynnyksen madaltumisesta huolimatta pientenkin rakennusten on myös jatkossa noudatettava kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä. Kesämökillä tulevat usein vastaan myös rantarakentamista koskevat säännökset.

"Jatkossakin rakennushankkeen suunnittelijan kannattaa selvittää ensimmäiseksi nämä määräykset", Tervo suosittelee.

Kaava määrittelee esimerkiksi tontin rakennusoikeuden. Sitä ei saa uudella rakennuksella ylittää.

Myös muita rakentamiselle asetettuja määräyksiä tulee noudattaa. Rakennuksen täytyy esimerkiksi täyttää paloturvallisuudelle ja rakenteiden kantavuudelle asetetut vaatimukset. Myös naapurin suostumus tarvitaan, jos uusi rakennelma tulee lähelle tontin rajaa tai vaikuttaa muuten naapuriin.

Asuinrakennukselle tarvitaan aina lupa

Kunnan rakennusvalvonnan lupa tarvitaan jatkossakin kaikkeen sellaiseen rakentamiseen, joka vaikuttaa olennaisesti rakennuksen käyttötarkoitukseen, terveellisyyteen, turvallisuuteen tai ulkonäköön.

Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksen neuvontalakimies Pasi Hyvämäki huomauttaa, että asumiskäyttöön tuleva rakennus vaatii myös uuden lain mukaan aina rakentamisluvan.

"Neliömäärällä ei ole väliä. Esimerkiksi paljon esillä olleet minikodit edellyttävät luvan hakemista, vaikka niiden neliömäärä jäisi alle 30 neliön", Hyvämäki sanoo.

Myös asuinrakennuksen laajennus vaatii jatkossakin yksiselitteisesti rakentamisluvan. Samoin esimerkiksi terassin lasitukseen on haettava lupa.

Luvanvarainen hanke on myös esimerkiksi maalämpöjärjestelmään tarvittavien energiakaivojen poraaminen. Myöskään omaa tuulivoimalaa ei saa pystyttää ilman lupaa.

Kolme lupamuotoa yhdistyy

Uudella rakentamislailla tavoitellaan myös lupakäytäntöjen yksinkertaistamista. Aiemmat lupamuodot rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistyvät yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi.

Uuden lain tavoitteena on myös yhtenäistää käytäntöjä kuntien välillä. Tapio Tervon arvion mukaan kuntien rakennustoimistoille ja -virastoille jää kuitenkin edelleen paljon liikkumatilaa omille tulkinnoille. Tämä nähdään, kun kunnat päivittävät rakennusjärjestyksensä uuden lain ja siihen tehtävien korjausten pohjalta. Silloin selviävät myös lupien käsittelystä perittävät maksut.

Tervo sanoo, että mökkiläisiä ovat puhuttaneet jo pitkään isot kuntakohtaiset erot nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnoista. Ne saattavat vaihdella jopa yhden kunnan sisällä eri viranhaltijoiden välillä.

Tervolla erilaisista tulkinnoista on omakohtaista kokemusta, sillä ennen nykyistä kesämökkiä Hartolassa hänellä oli mökki Kangasniemellä.

"Uuden lain pitäisi selkeyttää tilannetta etenkin kevyessä rakentamisessa. Jos piharakennus on alle 30 neliötä, niin lupaa sen rakentamiseen ei tarvita ja piste."

Lisävauhtia luparuljanssiin

Uusi rakentamislaki ohjaa lupa-asiointia sähköisiin palveluihin. Tosin jo nyt monessa kunnassa iso osa rakentamiseen liittyvistä lupahakemuksista tulee käsittelyyn sähköisesti.

Rakentajien ja kuntien digivalmiuksissa on kuitenkin eroja. Tervon mielestä onkin paikallaan, että lupahakemuksen voi jatkossakin toimittaa myös paperilla.

Hän on itse harjoitellut sähköistä asiointia kunnan rakennusvalvonnan kanssa, kun hän haki toimenpidelupaa uuden aitan rakentamiseen vanhan tilalle kesämökin pihapiirissä.

"Paperisten hakemusten toimittamiseen verrattuna luvan hakeminen sähköisesti oli helppoa ja loogista."

Hallituksen "korjaussarjassa" lakiin esitetään enimmäisaikaa rakentamislupien käsittelylle. Esityksen mukaan ne tulisi käsitellä kunnassa kolmen kuukauden sisällä.

"Tämä olisi tervetullut uudistus etenkin paikkakunnilla, joissa rakennusvalvonta on pahasti ruuhkautunut", Pasi Hyvämäki huomauttaa.

Hänen mielestään lupakäsittelylle asetettu enimmäisaika laittaisi rakentajat nykyistä tasaveroisempaan asemaan eri paikkakunnilla. Pienessä maaseutukunnassa luvan rakentamiseen voi nyt saada 1–2 viikossa, kun taas Espoossa rakennuslupaa saattaa joutua odottamaan kuukausia, jopa vuoden.

"Vuoden odotus on kohtuuton vaikkapa omakotitalon rakentajalle", Hyvämäki sanoo.

Mökki helpommin ykköskodiksi

Uuden lain parannuksiin Hyvämäki laskee sen, että rakennuksen käyttötarkoitus voidaan muuttaa jatkossa aiempaa helpommin asumiseen, vaikka tämä poikkeaisi asemakaavan määräyksistä.

"Kunta voi asettaa poikkeamiselle ehtoja, muttei evätä poikkeamislupaa kaavanvastaisuuden perusteella."

Hyvämäki odottaa, että muutos helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista asuinkäyttöön. Vaihtelee kuitenkin pitkälti kunnan mukaan, millaisia ehtoja poikkeamiselle asetetaan.

"Voisi kuvitella, että esimerkiksi muuttotappiosta kärsivät mökkikunnat saattaisivat olla hyvinkin myötämielisiä saamaan tällä tavalla kuntaan uusia asukkaita ja veronmaksajia."

Uuden lain mukaan myös esimerkiksi liike- tai toimistotilaa on mahdollista muuttaa entistä helpommin asumiskäyttöön.

Ympäristövelvoitteista voi tulla lisäkuluja

Uusi rakentamislaki edellyttää, että rakennushankkeen toteuttajan on liitettävä lupahakemukseen rakennuksen ilmastoselvitys ja materiaaliseloste, jossa rakennusmateriaalit tulee eritellä rakennusosien, materiaalityyppien ja alkuperien mukaan. Tämä velvoite mahdollisesti kuitenkin poistuu pientalo- ja mökkirakentajilta, kun lain pykäliin tehdään korjauksia.

"Jos pientalon rakentaja joutuisi toimittamaan ilmastoselvityksen ja materiaaliluetteloinnin, se lisäisi jonkin verran kustannuksia."

Ympäristöministeriö arvioi tosin uuden lain perusteluissa, että kustannukset jäisivät vähäisiksi. Suurin osa pientaloista rakennetaan talopaketeista, joiden toimittajat jo yleisesti laskevat talon hiilijalanjäljen.

Uusi laki velvoittaa myös selvittämään entistä tarkemmin purettavasta rakennuksesta syntyvän rakennusjätteen sisällön ja tehostamaan materiaalien kierrätystä. Tämä voi lisätä hieman purku- ja korjaushankkeiden kustannuksia.

Lisäkuluja pientalon tai kesämökin rakennuttajalle voi syntyä myös, jos hän päättää nimetä rakennushankkeeseen päävastuullisen toteuttajan. Välttämätöntä päävastuullisen toteuttajan nimeäminen ei ole.

"Pientalohankkeessa päävastuullinen toteuttaja on tyypillisesti urakoitsija, jonka vastuiden laajeneminen esimerkiksi työturvallisuudessa voi aiheuttaa pieniä lisäkustannuksia", Hyvämäki arvioi.

Näin uusi laki vaikuttaa rakentamiseen

Tammikuun 2025 alussa voimaan tuleva uusi rakentamislaki vaikuttaa monella tapaa kaikkeen rakentamiseen. Tässä keskeisimmät vaikutukset pientalon ja kesämökin rakennushankkeille:

  • Rakentajan ei tarvitse enää puntaroida, millainen lupa hankkeeseen tarvitaan. Aiemmat lupamuodot rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistyvät yhdeksi rakentamisluvaksi.
  • Lupaa ei enää tarvita pienempiin rakennushankkeisiin. Niitä ovat esimerkiksi pinta-alaltaan alle 30 neliön tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennus. Myöskään alle 50 neliön katokseen ei tarvita enää lupaa.
  • Rakentamisessa on jatkossakin noudatettava kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä. Esimerkiksi tontin rakennusoikeutta ei saa ylittää. Myös rantarakentamisen säännökset pätevät edelleen.
  • Rakennuksen käyttötarkoitus voidaan muuttaa aiempaa helpommin asumiseen, vaikka tämä poikkeaisi asemakaavan määräyksistä. Kunnille jää kuitenkin harkintavaltaa ehdoista, joilla vaikkapa vapaa-ajan asunnon voi muuttaa vakituiseksi asunnoksi.

Kannattaako odottaa uutta rakentamislakia?

Kannattaako suunniteltu rakennushanke pistää vireille vanhan vai uuden lain aikaan? Rajapyykkinä on vuodenvaihde. Jos lupahakemus laitetaan sisään ennen sitä, asia ratkaistaan vanhan lain mukaan. Siitä eteenpäin luvat käsitellään uuden lain perusteella.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtajan Tapio Tervon mielestä pienen rakennuksen rakentamisen siirtämistä voi harkita, jos hankkeeseen ei enää ensi vuonna tarvita lupaa. Sen sijaan omakotitalon tai kesämökin rakentaja saattaa säästää hieman, jos lupahakemuksen jättäisi tämän vuoden puolella.

"Uuden lain määräykset voivat lisätä suunnittelu- ja valvontakustannuksia. Myös vanhan purkaminen saattaa olla tämän vuoden puolella helpompaa ja edullisempaa."

Myös Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksen neuvontalakimies Pasi Hyvämäki harkitsisi vakavasti luvan hakemista tämän vuoden puolella, jos hän itse suunnittelisi pientalon tai kesämökin rakentamista.

"Perustelen tätä sillä, että uuden lain velvoitteet tuovat ylimääräisiä kustannuksia suunnitteluun ja valvontaan. Lisäkulujen suuruutta ei voi tosin tällä hetkellä vielä arvioida."

Tapio Tervo muistuttaa, että rakennushankkeet ovat tyypillisesti pitkän harkinnan ja suunnittelun tulosta. Lakimuutosten ohella hankkeen ajoittajan kannattaa seurata alan suhdanteita.

"Nyt voi löytää tekijöitä helpommin ja urakoita edullisemmin, kun rakennusalalla menee huonosti. Toisaalta rakennusmateriaalien hinnat ovat korkealla. Esimerkiksi piha-aitan hirsipakettien hinnat ovat tuplaantuneet."

"Ensi vuodesta on vaikea sanoa, mutta ehkä uuden lain myötä huvimajoja ja muita pieniä rakennuksia nousee pihoille enemmän kuin tänä kesänä", Tervo ennakoi.

Matti Remes

Juttua varten on haastateltu myös ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtajaa Kirsi Martinkauppia.

Kuva: Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo on kuvattu Smartia Oy:n piharakennuksen kupeessa Vantaan Petikon näyttelyssä. Kuvan on ottanut Annika Rauhala.

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti