Suomalaisilla pihoilla koristekasveina tutut kurtturuusut ja lupiinit lisättiin kesäkuun alussa kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden kasvattaminen on kielletty ja kasvustot pitää poistaa. Luonnon ystävä tarttuukin lapioon jo tänä kesänä ja kitkee samalla pois myös jo aiemmin kielletyn jättipalsamin.
Kurtturuusu, jättipalsami ja lupiini ovat jo kukassa monin paikoin. Moni pitää niitä koristekasveina, mutta niillä on kuitenkin haitallinen vaikutus suomalaiseen luontoon.
Ne leviävät istutuksista luontoon voimakkaasti ja hautaavat alleen luontaisesti Suomessa esiintyviä lajeja. Usein ne valtaavat usein kokonaisia elinympäristöjä. Sen seurauksena luonnon monimuotoisuus heikkenee, WWF muistuttaa.
Esimerkiksi lupiini ja jättipalsami uhkaavat Suomessa niittyjä, lehtoja, rantoja ja tienpientareita, jotka ovat tärkeitä kasvupaikkoja esimerkiksi uhanalaiselle niittylajistollemme. Kun niittylajisto joutuu antamaan tilaa tai kokonaan häviää vieraslajien alta, niittylajiston hyönteiset, kuten perhoset, kärsivät.
Näin pääset alkuun lupiinien, kurtturuusun ja jättipalsamin hävittämisessä
Jos haluat hyödyntää kukkivat lupiinit, kerää ne leikkokukiksi. Hävitä kukat niin, ettei niiden siemeniä pääse maaperään. Jos pihallasi olevat lupiinikukinnot eivät ole valtavia, kaiva lupiinit juurineen ylös maasta. Voit myös niittää ne pois. Lupiinin hävittäminen vaatii useita niittokertoja monen vuoden ajan.
Kurtturuusun saat hävitettyä pihaltasi kaivamalla juurakot pois maasta. Pienimmät yksilöt saat kiskottua maasta käsin, suuremmat pensaat on leikattava alas tyveä myöten, jonka jälkeen juurakon voi kaivaa maasta. Kasvupaikkaa kannattaa pitää silmällä vielä seuraavina kesinä, sillä maahan jäänyt juurakon kappale aloittaa kasvamisen uudelleen
Vaihtoehtoisesti voit näivettää kurtturuusun. Revi pois kaikki ruusupensaan lehdet 3–4 kertaa kesän aikana. Voit jättää ne maatumaan pensaan juurelle. Kun jatkat työtä kesästä toiseen, pensas näivettyy 3–4 vuodessa kokonaan hengiltä, jolloin myös juurakot kuolevat.
Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.
Hentojuurinen jättipalsami on helppo kitkeä maasta juurineen varresta nykäisemällä. Sen maassa olevat siemenet ovat itämiskykyisiä vain muutamia vuosia. Jättipalsamia voi myös niittää. Niitto tulee toistaa muutaman kerran kesän aikana.
Vinkit: WWF
Kurtturuusu kasvaa läpitunkemattomaksi tiheiköksi
Hiekkarannoille ja rantakedoille levittäytyvä kurtturuusu pystyy vaakajuurakkonsa avulla kasvamaan läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttämään täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Pahimmillaan kasvustot voivat olla hehtaarien laajuisia.
Sisämaassa kurtturuusu leviää etenkin teiden varsilla. Uusille kasvupaikoille se päätyy usein lintujen mukana.
Kurtturuusu on 0,5–1,5 metriä korkeaksi kasvava pensas, joka muodostaa runsaasti juurivesoja. Sen kasvustot levittäytyvät juurivesojen avulla niin laajalle kuin maaperän laatu antaa myöten.
Oksat ovat tiheäpiikkisiä. Piikit ovat vaihtelevan kokoisia ja suoria. Ruusun lehdet ovat pinnaltaan uurteisia. Kukat ovat kookkaat, vaaleanpunaiset tai joskus valkoiset. Kurtturuusun kiulukat ovat keskeltä litistyneet, nauriinmuotoiset. Yleensä kukassa on viisi terälehteä,kun taas tarhakurtturuusun, jota hävittämisvelvollisuus ei koske, kukassa terälehtiä on enemmän kuin viisi.
Lupiini valtaa tilaa vanhoilta koristekasveilta
Lupiini eli komealupiini on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa noin 1–1,5 metriä korkeaksi. Lupiinin kukinto on terttumainen ja pitkä, ja se voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Kukinnon väri voi vaihdella myös samassa yksilössä. Lehdet ovat pitkäruotiset ja sormilehdykkäiset.
Sen juuristo on voimakkaasti haaroittunut. Lupiini kukkii kesä–heinäkuussa.
Lupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille perhosille ravintokasviksi.
Se heikentää myös kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille. Lupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi.
Lupiini leviää tehokkaasti siemenistä, jotka säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Sen hävittäminen on hankalaa, sillä maaperän siemenvarastosta nousee uusia taimia useita vuosia. Lupiinin hävittäminen vaatiikin pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyö vie vuosia.
Jättipalsami sinkoaa siemet pitkälle
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin.
Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi singoren siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.
Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4 000 siementä, jotka sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.
Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa.
Minna Petäinen
Kuva (kurtturuusu): Vastavalo/Jaakko Vähämäki
