Asun pienessä rivitaloyhtiössä, johon tulisi lähivuosina tehdä useampia korjauksia. Remonttirahaa olisi mukava kerätä etukäteen. Mutta miten?
Voiko taloyhtiö rahastoida remonttirahoja tuleviin tarpeisiin? Asuintalovaraus ei mielestämme ole meille toimiva rahankeruumenetelmä.
Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen vastaa:
Rahastointi ja asuintalovaraus ovat hyviä keinoja varautua taloyhtiön tuleviin remontteihin ja korjaustarpeisiin. Etukäteissäästämisen etuna on se, että taloyhtiössä pystytään varautumaan tuleviin remontteihin ilman, että sen täytyy muun muassa kerätä isoja kertamaksuja osakkailta.
Rahastoinnilla estetään se, että remontteihin etukäteen kerätyistä varoista syntyy verotettavaa tuloa asunto-osakeyhtiölle. Yhtiökokous tekee aina päätöksen rahaston perustamisesta.
Rahastoidut vastikkeet ovat osakkaiden yhtiöön tekemiä pääomasijoituksia, ja ne tulee käyttää nimettyyn tarkoitukseen. Tällöin taloyhtiössä tulee saada tehtyä selkeä päätös siitä, mitä korjaustoimia tullaan tekemään seuraavien vuosien aikana.
Tämä päätös on sitova, ja varat tulee käyttää siten kuin yhtiökokouksessa on päätetty.
Muuttuvassa maailmassa asuintalovarausta voi pitää parempana sen joustavuuden ansiosta, sillä taloyhtiön ja osakkaiden tarpeet voivat muuttua joskus yllättäen.
Esimerkiksi putkiremonttiin varatut rahat voi tarvittaessa käyttää kattoremonttiin tai muuhun taloyhtiön kiireelliseen kuluerään. Lisäksi asuintalovarauksen etuna on se, että kaikkia kerättyjä rahoja ei tarvitse käyttää kerralla.
Päätöksen asuintalovarauksesta voi tehdä vielä tilinpäätöstä laadittaessa eli tilikauden jälkeenkin. Päätös rahastoinnista on tehtävä ennen tilikauden päättymistä. Itse lähtökohtaisesti suosittelen asuintalovarausta rahastoinnin sijaan.
Sijoittajien kannalta asuintalovaraus on verotuksellisesti parempi valinta. Toki sijoittajat eivät välttämättä halua sitoa varojaan taloyhtiön tileille.
Jos taloyhtiönne päätyy rahastoimaan remonttirahat, osakkaiden maksusuoritukset kirjataan taseessa olevaan rahastoon. Asuntosijoittavat eivät voi tällöin vähentää remontin kustannuksia vuokratulosta.
Kuusi vinkkiä rahastoinnin suunnitteluun ja seurantaan:
1. Huolellinen suunnittelu ja valmistelu:
Tehkää aluksi arvio tulevista remonteista ja korjaustarpeista sekä kunnossapitosuunnitelma, joka kattaa seuraavat 10 vuotta. Arvioikaa tulevien remonttien kustannukset ja paljonko osakkailta tulisi kerätä sovitussa ajassa.
2. Yhtiökokouksen päätös:
Taloyhtiön hallituksen tulee valmistella esitys rahaston perustamisesta ja rahastoitavien varojen määrästä. Esitys sisältää perustelut korjaustarpeelle ja arvioidut kustannukset. Hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen. Kokouskutsussa tulee olla maininta rahaston perustamisesta yhtenä käsiteltävänä aiheena. Päätös tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa.
3. Rahastoinnin toteutus:
Osakkaat maksavat vastikkeita ja osakkailta kerätyt rahat menevät taloyhtiön tilille. Kirjanpidossa rahastoitava osa vastikkeista siirretään vastiketuotoista rahastoon.
4. Varojen käytön seuranta:
Taloyhtiön hallitus esittelee säännöllisesti yhtiökokouksessaan, miten varoja on kulloinkin käytetty.
5. Rahaston käyttäminen:
Rahastossa olevia varoja käytetään vain niiden remonttikohteiden kustannusten kattamiseen, joihin varat ovat suunniteltu käytettävän.
6. Verotuksen huomioiminen:
Varat eivät ole taloyhtiön veronalaista tuloa, mikäli rahastointi on tehty oikein ja varojen käyttö dokumentoitu asianmukaisesti.
Jenni Vihtkari
