Jos mummosi ei jaksa hoitaa paperiasioitaan, voit auttaa häntä hankkimalla Suomi.fi-verkkopalvelussa valtuudet, joilla voit hoitaa mummon asioita.
Monia asiointeja voi hoitaa toisen – esimerkiksi oman lapsen tai internetiä käyttämättömän henkilön – puolesta niissä sähköisissä palveluissa, jotka hyödyntävät Suomi.fi-valtuuksia.
Suomi.fi-valtuuksilla voi asioida toisen puolesta verkkopalveluissa ja apteekeissa.
Jos harkitset valtuuksien antamista, päätä ensiksi, kuka tai mikä hoitaa asioitasi. Valtuuden voi antaa myös monelle henkilölle tai monelle yhteisölle. Sitten päätät asiat, joita valtuutettu voi hoitaa ja valtuuksien voimassaoloajan.
Voit antaa valtuudet, kun tunnistaudut Suomi.fi-palveluun. Palvelussa voit myös pyytää asioillesi hoitajan.
Valtuutus alkaa vasta, kun valtuuttaja on sen vahvistanut. Esimerkiksi edunvalvoja ei voi allekirjoittaa valtuutusta.
Voit muuttaa tai mitätöidä valtuutuksia milloin tahansa.
Viranomaisena Digi- ja väestötietovirasto (Dvv) mahdollistaa toisen puolesta asioinnin. Asiointipalvelut tiedottavat asiakkailleen, kuinka puolesta asiointi on järjestetty ja mitä valtuuksia asiakas kyseisessä asiointipalvelussa tarvitsee.
Sähköisen valtuutuksen tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Siitä tarkistetaan valtuutesi, kun asioit toisen puolesta esimerkiksi Omaverossa, Omakannassa tai Omakelassa.
Dvv:n johtava asiantuntija Tuuli Krekelä luonnehtii, että valtuudessa on kyse sähköisestä minivaltakirjasta.
Lähes kaikki veroasiat hoituvat valtuudella
Lähes kaikki henkilö- ja yritysverotusasiat voi hoitaa toisen puolesta Omaverossa.
Voit antaa valtuutetullesi kaikkien – elinkeinonharjoittajalla myös elinkeinotoiminnan ja yhtiöllä yhtiön – veroasioidesi hoidon. Tai voit antaa suppeat valtuudet, jolloin nimeät ne veroasiat, joita valtuutettu voi hoitaa.
Valtuutettu voi hoitaa valtuusasioita myös muun muassa puhelimitse.
Viisi suosituinta toisen puolesta hoidettua veroasiaa ovat esitäytetty veroilmoitus, verokorttihakemus, arvonlisäveroilmoitus, tilinumeron ilmoittaminen ja kiinteistöveroilmoitus.
Kuolinpesän verotus paperilla
Jos kuolinpesällä eli perikunnalla ei ole Y-tunnusta, kuolinpesän veroasioita ei voi hoitaa sähköisesti.
Kuitenkin perukirjan voi lähettää Omaverossa ilman Suomi.fi-valtuutta.
Kuolinpesä voi hakea Y-tunnusta, jos kuolinpesä esimerkiksi harjoittaa elinkeinoa. Vain Suomi.fi-valtuutta varten kuolinpesä ei saa Y-tunnusta.
Kuolinpesän osakkaat voivat asioida valtakirjalla, jonka saa Verohallinnolta. Valtakirjaan nimetty henkilö voi hoitaa kuolinpesän veroasioita myös puhelimessa ja verotoimistossa.
Kela-asiat voi tarkistaa
Omakelassa Suomi.fi-valtuutettu voi hoitaa sosiaalietuuksia toisen aikuisen puolesta, jos molemmat ovat täysivaltaisia.
Valtuutettu voi Omakelassa esimerkiksi tarkistaa valtuuttajalta Kelan käsittelyssä olevat asiat ja tulevat maksut.
Omakelassa ei voi toisen puolesta hakea etuuksia tai lähettää hakemuksia.
Lapsen puolesta voi tai ei voi asioida valtuudella
Omaverossa et yleensä tarvitse Suomi.fi-valtuutta oman alaikäisen lapsen asioiden hoitoon. Valtuuden tarvitset, jos olet eronnut ja huollonjakosopimuksessa mainitaan, että et automaattisesti voi asioida lapsen puolesta.
Omakannassa huoltaja voi asioida kaikkien – myös yli 10-vuotiaiden – huollettaviensa puolesta, jahka terveydenhuolto saa potilastietojärjestelmänsä ajan tasalle. Apteekissa ja terveydenhuollossa kysytään sekä huoltajan että lapsen henkilötunnus.
Kanta-palvelussa ei voi kieltää tietojen luovutusta huollettavan puolesta, mutta terveydenhuollossa voi kieltää.
Omakelassa huoltaja ei voi asioida alaikäisen huollettavansa puolesta.
Sähköisen asioinnin sijaan huoltaja voi hoitaa kaikkia alaikäisten huollettaviensa terveysasioita käymällä apteekissa tai terveydenhuollon toimipaikassa.
Omakannassa valtuudella laajat oikeudet
Suomi.fi-valtuudella valtuutettu voi Omakannassa toisen puolesta vaikkapa katsoa laboratoriotutkimuksen tulokset, apteekissa voi uusia reseptejä.
Toisen puolesta terveydenhuoltoasioita voi hoitaa myös täytetyllä ja allekirjoitetulla reseptin valtuutuslomakkeella. Sitä saa vain apteekeista, terveydenhuollosta ja Kelan palvelupisteistä.
Jos vaikkapa vanhus on kotihoidossa, sen työntekijä voi kirjallisella valtuutuksella hoitaa reseptiasiasi.
Henkilövaltuuksien viiden kärki
Annetut Suomi.fi-valtuudet. Määrät vuodesta 2017 alkaen.
- veroasioiden hoito 173 000
- apteekkiasioiden hoito 170 000
- terveydenhuoltoasioiden hoito 103 000
- palkkatietojen ilmoittaminen 82 000
- eläkeasioiden hoitaminen 79 000
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Myös avustettu hakemus käy
Viranomaiset suosittavat Suomi.fi-valtuuksien antamista, jos se on mahdollista.
”Suomi.fi-valtuudet ovat tietoturvallisempia puolesta asioinnin tapoja kuin paperiset valtakirjat”, Krekelä kommentoi.
Jos ei itse pysty asioimaan verkossa, Suomi.fi-palvelua voi käyttää myös avustetusti. Krekelä suosittaa, että vaikkapa digitaitoinen aikuinen tekisi verkossa valtuutuspyynnön iäkkäille vanhemmilleen, jos he eivät käytä älylaitteita. Iäkkäät voivat käydä Dvv-toimipaikassa vahvistamassa valtuutuksen.
Jos valtuutuspyynnön vahvistaminen toimipaikassa ei onnistu, valtuuden voi antaa myös valtuutushakemuksella, joka toimitetaan Dvv:lle.
Toiveissa pankki- ja vakuutusasiointi valtuudella
Suomi.fi-palvelua voivat maksutta hyödyntää niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijat. Krekelä kertoo kansalaisten toivovan Suomi.fi-palveluun pankki- ja vakuutusasiointeja, mutta ne ovat vasta alussa.
”Yhteiskunta hyötyy, jos keskitetty palvelu etenee nopeasti. Kansalainen arvostaa yhtä, luotettavaa palvelua, jolloin ei tarvitse muistaa monia valtuutuspaikkoja”, Krekelä kiteyttää.
Kunnat eritahtisia Suomi.fi-palveluissa
Pirkanmaan tulevaisuuden sotekeskushankkeen digitalisaation päällikkö Taru Manner kertoo, että kaikissa hyvinvointialueen kunnissa ei vielä pystytä hyödyntämään Suomi.fi-palveluita.
”Verkossa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen alueen kaikissa 23 kunnassa, mutta esimerkiksi suunterveyden ajanvaraus ei onnistu kaikissa”, hän konkretisoi.
Manner sanoo, että hyvinvointialueella sähköisten lomakkeiden siirto verkkoon sujuu, mutta sähköisten ajanvarausten aktivointi takkuaa, kun tietojärjestelmiä on monia.
”Suomi tarvitsee sellaista yhteiskunnallista muutosta, jossa aikuisten puolesta asiointi tulisi luontevaksi. Jos olen ketterä asioimaan sähköisesti, voin asioida iäkkään, digikyvyttömän vanhempani puolesta”, Manner visioi.
Hannu Kaskinen
