Uudet energialähteet, aktiiviset tuottaja–kuluttajat, digitalisaatio ja tuoreet markkinamallit muuttavat nopealla tahdilla sähkömarkkinoita. Mutta miltä energia-alan tulevaisuus näyttää kotitalouksille – mitä mahdollisuuksia ja haasteita se tarjoaa?
1. Tehokkaita energian varastointiratkaisuja vielä odotetaan
Aurinko- ja tuulivoiman läpimurto on mahdollistanut uusiutuvan energian laajan käytön. Niiden tuotanto on kuitenkin säästä riippuvaista eikä tasaisesti ennakoitavissa, mikä korostaa tehokkaiden energiavarastointiratkaisujen tarvetta.
Ongelmana on, että energian varastointiteknologiat, kuten akut ja vety, eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti.
Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmään liitettyjen akkujen uskotaan kuitenkin yleistyvän tulevaisuudessa myös kotitalouksissa. Ne voivat ladata ostosähköäkin, jos sitä on edullisesti saatavilla.
2. Kulutusjousto vaatii automaatiota, haasteena yksityisyyden suoja
Sähkön kulutusjouston tarve kasvaa koko ajan, ja kotitalouksissa on siihen paljon potentiaalia.
Esimerkiksi pörssisähkösopimuksen tehnyt kuluttaja voi ajoittaa varaavaa sähkölämmitystä, sähköauton akun latausta tai lämminvesivaraajan toimintaa halvoille sähkön hinnoille. Samalla tehon tarve sähköverkossa tasoittuu, koska sähköjärjestelmässä on silloin tyypillisesti enemmän tarjontaa kuin kysyntää sähkölle.
Samaan aikaan tarvitaan lisää automaatiota, jotta kuluttajat voivat optimoida sähkönkulutuksensa ilman, että heidän tarvitsee seurata hintavaihteluita aktiivisesti. Tarve korostuu siirryttäessä 15 minuutin välein vaihteleviin sähkönhintoihin.
Automaatio voi ohjata kulutusta edullisiin ajankohtiin, mutta älykkäiden päätösten tekemiseen tarvitaan monenlaisia tietoja – esimerkiksi käyttäjän kulutustottumukset, kotonaoloaikataulut ja laitteiden käyttöprofiilit.
Henkilökohtaisten tietojen keruu ja käyttö edellyttää selkeitä sääntöjä ja turvallisia käytäntöjä tietojen suojaamiseksi.
Yksi ratkaisu tähän voisivat olla alueelliset mallit, joissa yksittäisten kotitalouksien sijaan tarkastellaan asuinalueiden energiankäyttöä kokonaisuutena.
3. Sähkösopimusmalleissa on kehitettävää
Jokin aika sitten markkinoilla oli vain kaksi vaihtoehtoista sähkösopimusmallia: kiinteä sähkösopimus tai pörssisähkösopimus. Niiden rinnalle on tullut viime aikoina myös hybridisopimuksia eli eräänlaisia kiinteän ja pörssisähkösopimuksen välimuotoja.
Kuluttaja pääsee kulutusjoustomarkkinoille mukaan tekemällä joko pörssisähkö- tai hybridisopimuksen. Sen jälkeen hän voi alkaa vaikuttaa sähköstä maksamaansa hintaan ajoittamalla sähkönkulutustaan.
Hybridisopimusmallien kehittämisessä riittää kuitenkin vielä parannettavaa, jotta ne olisivat käyttäjäystävällisiä ja helposti ymmärrettäviä.
4. Tehomaksut yleistyvät?
Sähkön kokonaishinta muodostuu sähkön energiahinnasta, veroista ja sähkönsiirrosta. Kuluttaja on voinut vaikuttaa valinnoillaan lähinnä sähkön energiahintaan.
Muutamat sähkönjakelijat perivät kuitenkin jo tehomaksua osana sähkönsiirtomaksua, jolloin se korvaa osittain kiinteää perusmaksua. Tulevaisuudessa tämä käytäntö voi olla yleistymässä muissakin sähköverkkoyhtiöissä.
Tehomaksun tavoitteena on vähentää kalliita sähköverkkoinvestointeja pienentämällä kulutushuippuja. Asiakas maksaa siis enemmän suurista kulutushuipuista, mutta pystyy aiempaa paremmin vaikuttamaan itse verkkopalvelumaksun muodostumiseen.
Haasteena on se, että tehojoustot tekevät kulutuksen optimoinnista entistä monimutkaisempaa – eli automaation tarve kasvaa tämänkin seurauksena.
5. Uudenlaisia markkinaosapuolia
Riippumaton aggregaattori on uusi markkinaosapuoli, joka voi yhdistää vaikkapa usean asiakkaan kotiakun tuottamaa sähköä myytäväksi sähkömarkkinoille, olematta kuitenkaan sidoksissa asiakkaan sähköntoimittajaan. Tällaista kokonaisuutta, jossa hallitaan keskitetysti hajautettuja resursseja, kutsutaan virtuaalivoimalaitokseksi.
Kotitaloudet voivat jo osallistua markkinoille tällaisen aggregaattorin avulla osana jonkin palveluntarjoajan virtuaalivoimalaitosta. Olisi luonnollisesti kannattavampaa, jos kotitaloudet eivät tarvitsisi tällaista välikättä, vaan laitteet toimisivat itsenäisesti suoraan markkinoille.
Tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden sääntelyn odotetaankin sallivan myös pienempien yksiköiden, kuten kotitalouksien, pääsyn ilman välikättä sähkömarkkinoille. Vielä ollaan kuitenkin kaukana siitä, että kotitaloudet olisivat suoraan reservimarkkinoilla.
6. Energiayhteisöjen merkitys kasvaa
Energiayhteisöt voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä toimijoita energiamarkkinoilla, koska ne lisäävät osallisuutta ja energiaomavaraisuutta. Kyse on yhteisöistä, joiden jäsenet jakavat yhteisillä järjestelmillä tuotetun sähkön keskenään.
Energiayhteisö voidaan perustaa esimerkiksi taloyhtiössä. Ilman energiayhteisöä taloyhtiöiden aurinkosähköjärjestelmät on suunniteltu tyypillisesti vastaamaan yhteisten tilojen sähkönkulutusta, mutta paneeleiden energia voidaan ohjata energiayhteisöjen kautta myös yksittäisten asuntojen käyttöön.
Sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta toivoi Tieteen päivillä Helsingissä, että taloyhtiöiden energiayhteisöjen kehityksessä siirryttäisiin kohti sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat taloyhtiön energiaresurssien kulutusjouston aidommin kuin malli, joka sallittiin sähkömarkkinalain päivityksen myötä muutama vuosi sitten.
Energiayhteisö voisi tarjota sähkömarkkinalle kulutusjoustoja joko sähkönmyyjän tai erillisen aggregaattorin avulla.
Joustot voisivat liittyä myös verkkoliittymän tehonhallintaan, kuten verkkopalvelumaksun tehomaksukomponentin optimointiin tai verkkoyhtiölle myytäviin joustopalveluihin, joita verkkoyhtiö voisi hyödyntää joko kapasiteetti- tai toimitusvarmuusjoustoina.
Kulutusjoustoja voisivat mahdollistaa taloyhtiöissä esimerkiksi sähköautojen latauspalvelut, lämpöpumput ja energiavarastot.
Kulutusjoustojen tehokas hyödyntäminen edellyttäisi kuitenkin sellaista kokonaisvaltaisen palvelun tarjoajaa, jota ei toistaiseksi ole. Palvelua tarvittaisiin muun muassa energiayhteisön energiaresurssien optimointiin sekä kulutuksen mukaiseen laskutukseen.
”Energiayhteisöt ovat kohdanneet jonkin verran myös vastustusta etenkin nykyisiltä energia-alan toimijoilta, joiden toimintaa energiayhteisöt uutena toimijana haastavat”, Pertti Järventausta sanoo.
Kaisa Salminen
LÄHTEITÄ mm. Tieteen päivien esitys Helsingissä 10.1.2025: Oivalluksesta erehdykseen: Energiainnovaatioiden matka laboratoriosta markkinoille. Katja Sirviö (VTT), Matti Aro (VTT) ja Pertti Järventausta (Tampereen yliopisto).
