Lähes kolmannes suomalaisista arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta häiriötilanteisiin varautumisesta.
”Koronakriisi on nostanut kotitalouksien kriisinkestävyyden ja omatoimisen varautumisen ajankohtaisiksi aiheiksi, ja korona näkyy suomalaisten riskitietoisuudessa”, järjestön tutkimuspäällikkö Tuula Kekki arvioi tiedotteessa.
”Vaikka häiriötilanteilla viitataan yleensä laajoihin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin, myös koronapandemiaa voi pitää laajana häiriötilanteena, ja se on vaikuttanut asenteisiin varautumista kohtaan.”
Suomalaisilla kotitalouksilla tulisi olla varautumissuosituksen mukaan valmius pärjätä häiriötilanteessa 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua. Tutkimuksessa ilmeni, että erityisesti sähkökatkot ja vedenjakeluhäiriöt aiheuttaisivat haasteita jo huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
Puolet vastaajista arvioi, ettei selviytyisi kolmea vuorokautta ilman juoksevaa vettä. Reilu kolmannes totesi puolestaan, ettei selviytyisi sähkökatkosta yli kolmea vuorokautta. Tosin sähkökatko aiheuttaisi todennäköisesti myös vedenjakelun keskeytymisen eli suurimmalle osalle kotitalouksista pitkittynyt sähkökatko aiheuttaisi suuria haasteita.
Alle puolet vastaajista pitää omaa varautumistaan hyvänä. Parhaiten on varauduttu tulipaloihin ja kotitapaturmiin. Heikoiten vastaajat arvioivat olevansa varautuneita vedenjakeluhäiriöihin ja tulviin.
Niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko varautumisesta olevan apua ja joiden mielestä varautuminen kuuluu muiden vastuulle, on laskenut alle puoleen edellisestä kyselystä.
Varautumattomuuden syyksi kerrotaan useimmin se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi tai ettei se kiinnosta. Toiseksi yleisin syy on, etteivät ihmiset koe tietävänsä, mitä varautumisen eteen pitäisi tehdä.
Lisäksi osa vastaajista kertoo, että mahdollisuuksia varautua paremmin esimerkiksi sähkökatkoon ei ole, koska he eivät voi hankkia asuntoonsa tarvittavia varusteita, kuten sähkögeneraattoria tai puulämmitystä.
Omakotitaloissa ja maalla asuvat selviävät paremmin
Odotetusti omakotitalossa ja maaseudulla asuvat selviäisivät kaupunkilaisia ja kerrostaloasukkaita pidempään ilman monia palveluita.
Esimerkiksi kantakaupungissa asuvista vastaajista lähes puolet kertoo, että ei selviäisi varautumissuosituksen mukaista kolmea vuorokautta ilman sähköä, kun taas haja-asutusalueella asuvista näin kertoo neljäsosa.
Myös vedenjakeluhäiriöihin varautumisessa näkyy selkeä ero asuinpaikkojen välillä. Haja-asutusalueella reilu kolmasosa on varautunut vedenjakeluhäiriöön hyvin tai erinomaisesti ja kaupungissa joka kuudes. Kaupungissa peräti kaksi kolmasosaa kertoo varautuneensa heikosti tai ei lainkaan.
Ikäryhmienkin välisiä eroja löytyy: nuoret ovat muita harvemmin varautuneita, kun taas yli 65-vuotiaat ilmoittavat harvoin varautuneensa erittäin tai melko huonosti.
Mikä kotivara?
Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta. Lisäksi on hyvä pohtia etukäteen, mitä ja miten ruokaa pystyisi valmistamaan sähkökatkon aikana.
Kotivaraksi voi hankkia esimerkiksi:
- tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä
- leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
- pähkinöitä, siemeniä
- kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja ja taateleita
- hilloja, soseita
- muroja, myslejä, hiutaleita
- mehuja, mehukeittoja
- huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
- kala-, liha- ja papusäilykkeitä
- välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä
Lähde: SPEK
VESI! Häiriötilanne voi olla esimerkiksi vesikatko. Jokaisessa kodissa olisi hyvä olla varalta muutama pullollinen vettä. Jos vesikatko kestää yli vuorokauden, kunta järjestää varavedenjakelun. Silloin olisi hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita, joilla vettä voi hakea ja kuljettaa.
Minna Petäinen
Tutkimuksen aineisto, 1 000 vastaajan haastattelu, on kerätty kesällä 2021.
