Lukuisiin tarpeisiin kehitetyt kemikaalit eivät lähtökohtaisesti ole pahasta, mutta arjen kemikaalikuormaa on silti paikallaan vähentää. Osa kemikaaleista on myrkyllisiä, osa hajoaa hitaasti, osa ei lainkaan, moni kasaantuu luonnon ravintoketjuihin. Emme myöskään tiedä riittävästi kemikaalien yhteisvaikutuksista. Kemikaalien runsas määrä altistaa myös herkistymisille ja allergioille.
1. Kohtuullisemmin kosmetiikkaa
Helpoin tapa pienentää kosmetiikkakuormaa niin ihmiskeholle kuin ympäristölle on käyttää tuotteita maltilla.
Tarvitseeko kaikkien suihkutuotteiden olla vahvasti hajustettuja? Voisiko ihonhoitotuotteiden, hiusten muotoilutuotteiden tai meikkien määrää vähentää?
Myös pakkausmateriaaleissa voi suosia kohtuullisuutta. Palasaippuassa on nestemäisiin verrattuna myös vähemmän säilöntäaineita.
Aerosolien asemesta kannattaa suosia voidemaisia tuotteita tai pumppupulloja niin kosmetiikassa kuin siivousaineissa, sillä suihkutettavat tuotteet kuormittavat myös hengityselimistöä.
2. Vähemmällä puhdasta
Puhtaan ei tarvitse välttämättä vaahdota tai tuoksua hajusteelle, eikä lian hajun peittäminen purkista tulevalla tökötillä ole fiksua.
Mikrokuituliinan, -mopin ja veden yhdistelmällä pääsee kotisiivouksessa pitkälle silloin, kun siivoaa säännöllisesti, jolloin hajut ja liat eivät saa yliotetta.
Ellei noro kurita huushollia, desinfioivat aineet ovat varsin tarpeettomia kotiympäristössä. Silloin kun on tartuttava pulloon, miedot käsitiskiaine ja yleispuhdistusaine riittävät.
Arveluttavatko aineiden pitkät ainesosaluettelot? Suosi Joutsen- tai EU Ecolabel-merkittyjä puhdistusaineita. Näissä ympäristömerkityissä tuotteissa on vähemmän haitallisia aineita.
Käytä kemikaaleja vain niille tarkoitettuihin kohteisiin. Esimerkiksi nimensä mukaisesti vain käsille tarkoitettua käsidesiä ei kannata käyttää siivousaineena, sen koostumus on nimittäin omiaan toimimaan pinnoilla bakteerien kasvualustana.
3. Tarkkana keittiössä
Käytä ruuan valmistamiseen, säilyttämiseen, lämmittämiseen ja tarjoiluun vain elintarvikkeille tarkoitettuja astioita ja välineitä. Heitä pois huonokuntoiset ja naarmuuntuneet muoviastiat, sillä niistä voi irrota haitallisia aineita.
Älä käräytä ruokaa pannulla turhan tummaksi, jotta siihen ei muodostu syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia PAH-yhdisteitä. Pinnoitettuja paistinpannuja ei kannata lämmittää tyhjänä, ja niissä ei pidä säilyttää ruokaa.
Älä käytä foliota raudasta tai ruostumattomasta teräksestä valmistettujen astioiden päällä, sillä folio saattaa syöpyä ja irrottaa ruokaan alumiinia.
4. Muotia uusin silmin
Vaatteiden ja kenkien valmistusprosessit kuluttavat valtavan määrän kemikaaleja ja energiaa. Uutta kannattaa siis hankkia harkiten.
Luomupuuvilla on valmistettu muuta puuvillaa kestävämmin. Somessa kiertänyt viiden vaatteen vuosihaaste on yksi näppärä keino taklata uuden ostamista.
Kenkien ja vaatteiden huoltaminen ja korjaaminen pidentää niiden käyttöikää.
Toisen vanha on itselle uusi, joten kierrätysmuoti päivittää vaatevalikoimaa. Ja entä jos tuunaisit oman vaatekaapin löytöjä seuraavalle kierrokselle?
5. Lajittele viisaasti
Toimita vaaralliset jätteet niille tarkoitettuun, kunnan järjestämään keräyspisteeseen.
Vaarallisiksi jätteiksi lasketaan muun muassa akut, paristot, loisteputket, energiansäästölamput, liuottimet, liimat, öljyiset jätteet, ponnekaasua sisältävät aineet, puunsuoja- ja torjunta-aineet, kynsilakat ja hajuvedet.
Palauta käyttämättömät ja vanhentuneet lääkkeet apteekkiin.
Arkemme on kyllästetty muovilla, joka ei hajoa kokonaan luonnossa. Mikromuovia päätyy ympäristöön eniten autonrenkaista ja tekonurmikentistä, mutta merkittävästi myös esimerkiksi keinokuituvaatteista.
Myös isommat luontoon päätyneet muoviroskat haurastuvat ja jauhautuvat pienemmiksi palasiksi.
Kiinnitä huomiota tilanteisiin, joissa voisit vähentää muovia tai korvata sen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. Kerää luonnosta löytämäsi roskat talteen.
Neuvot ja vinkit antoi Marttaliiton ympäristö- ja ilmastoasioiden asiantuntija, filosofian tohtori Heidi Holmroos
Minna Hiidensaari
