Jos päätyy ostamaan kotiin pörssisähköä, sähköntoimittajan valinta ja sähkösopimuksen tekeminen on aika yksinkertaista. Sopimusehdoissa on kuitenkin eroja, jotka ainakin sähkölämmittäjän kannattaa noteerata.
Pörssisähkösopimusten suosio on ollut viime vuosina huimassa kasvussa. Viime vuodenvaihteessa niiden osuus kotitalouksien sähkösopimuksista oli 31 prosenttia, kun se vielä vuonna 2020 oli 8 prosenttia. Energiavirasto tilastoi eri sopimustyyppien osuudet kerran vuodessa.
Pörssisähkö, määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva sopimus ovat sähkösopimusten perustyypit, mutta niiden lisäksi markkinoille on ilmestynyt eri sopimusten ominaisuuksia yhdisteleviä hybridisopimuksia. Ne voivat olla mutkikkaita.
Pörssisähkösopimusten suosion kasvu johtunee siitä, että pörssisähköä käyttävä kuluttaja voi ainakin periaatteessa eniten vaikuttaa sähkölaskuunsa – jos hän pystyy ajoittamaan sähkönkäyttöään halvimmille tunneille.
Toisaalta sähkön pörssihinta vaihtelee jatkuvasti. Välillä se nousee taivaisiin, ja silloin ainakin sähkölämmittäjä saa lappaa rahaa sähkölaskuun, vaikka miten yrittäisi keskittää pyykkäämisen yöhön.
Kuluttajaa kuitenkin ilahduttaa se, että itse pörssisähkösopimus on aika yksinkertainen ja selvä. Siinä on oikeastaan vain kaksi hintaelementtiä, joita kuluttaja vertailee sähköyhtiöitä kilpailuttaessaan: perusmaksu ja marginaali. Näin kuluttajan maksama hinta tyypillisesti muodostuu:
- Pohjana on sähkön pörssihinta, joka määräytyy Pohjoismaiden sähköpörssissä Nord Poolissa ja vaihtelee tunneittain. Sitä kutsutaan spot-hinnaksi, ja se on kaikille sähköyhtiöille sama.
- Spot-hinnan päälle kuluttaja maksaa sähköyhtiölle välityspalkkion eli marginaalin (termit vaihtelevat: Energiaviraston hintavertailupalvelussa marginaalia kutsutaan energiamaksuksi).
- Lisäksi kuluttajan sähkölaskulle tulee vielä kiinteä perusmaksu (= kuukausimaksu).
Arvonlisävero sisältyy kuluttajahintoihin.
Desimaalit peliin hintavertailussa
Miten iso merkitys sitten on perusmaksulla, entä marginaalilla?
”Nyrkkisääntö on, että mitä vähemmän sähköä kulutat, sitä suurempi on perusmaksun osuus maksamastasi sähkön hinnasta”, Energiaviraston ekonomisti Jonatan Kanervo sanoo.
Perusmaksu on yleensä joitakin euroja. Jos haluat olla tarkka, voit laskea, paljonko perusmaksu vaikuttaa sähkösi kWh-hintaan, kun jaat perusmaksun kuukauden kulutuksellasi.
Marginaali on tyypillisesti esimerkiksi 0,4–0,6 senttiä kilowattitunnilta. ”Yleensä sähköyhtiöt ovat muuttaneet marginaalia harvoin ja muutokset ovat olleet pieniä. Marginaalit ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko 2020-luvun”, Jonatan Kanervo kertoo.
”Aivan viime aikoina marginaalin osuus sähkölaskusta on kuitenkin ollut tavallista suurempi siksi, että sähkön pörssihinta on ollut poikkeuksellisen halpa.”
Elokuun puolivälissä sähköpörssin kuluneen kuukauden keskimääräinen spot-hinta oli noin 2,08 senttiä kilowattitunnilta. Jos kuluttaja maksaisi sähköstään marginaaleineen ja perusmaksuineen vaikkapa 3 senttiä, puolen sentin marginaali muodostaisi noin 16 prosenttia kokonaishinnasta.
Omat valinnat vaikuttavat hintaan
On aina hyödyllistä kilpailuttaa sähkösopimus ja vertailla tarjouksia, mutta pörssisähkösopimuksissa erot saattavat jäädä pieniksi.
Jos marginaali nousee vaikkapa 0,1 sentillä kilowattitunnilta, miten iso vaikutus sillä on? Esimerkiksi 15 000 kilowattituntia vuodessa kuluttava sähkölämmittäjä maksaa sähköstään satoja euroja vuodessa, ja marginaalin nousu kasvattaisi vuosilaskua 15 euroa.
Myös pörssisähkön ostaja voi kuitenkin tehdä valintoja, jotka näkyvät selvästi hinnassa. Hän voi haluta esimerkiksi uusiutuvaa energiaa.
”Jos sähköyhtiö myy asiakkaalle vaikkapa tuulisähköä, yhtiö maksaa pörssin spot-hinnan päälle sähkön alkuperätakuun, ja se puolestaan kasvattaa asiakkaan maksamaa marginaalia”, Jonatan Kanervo selittää.
Vuosikustannuksissa isojakin eroja
Taloustaito tutkaili Energiaviraston sahkonhinta.fi-vertailupalvelussa esimerkkikuluttajan avulla, millaisia eroja pörssisähkötarjousten hinnoissa on. Tarjoukset haettiin 15 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavalle sähkölämmittäjälle.
Halvimmassa tarjouksessa kilowattitunnin keskihinnaksi tuli vertailuhetkellä 2,63 senttiä ja kalleimmassa 3,98 senttiä – eroa 1,35 senttiä. Arvio vuosikustannuksesta oli halvimmassa 394 euroa ja kalleimmassa 598 euroa.
Tässä otoksessa suurimmat hintaerot selittyivät lähinnä sillä, miten paljon uusiutuvaa energiaa tarjoukset sisälsivät. Eroja oli kuitenkin myös pelkästään uusiutuvaa tarjoavien yhtiöiden välillä, joten vertailu kannattaa.
Hinnat ovat elokuun puolivälistä, jolloin arvonlisäveron korotus ei ollut vielä voimassa.
Kun vertaat sähköyhtiöiden tarjouksia, tarkista, onko hintoihin laskettu määräaikaisia alennuksia. Ja jos tuotat sähköä aurinkopaneeleilla, varmista, että yhtiö on valmis ostamaan ylijäämäsähkösi.
Ulla Simola
HUOMAA: Sähkön siirto ei sisälly energialaskun hintaan. Se maksetaan erikseen, eikä sähkön siirtoyhtiöitä voi kilpailuttaa.
