Suurin kysyntä kohdistuu uudehkoihin omakotitaloihin, joissa on oma piha ja tilaa tehdä etätöitä. Nyt myös pitkään myynnissä olleille kohteille löytyy aiempaa helpommin ostajia.
Omakotitalojen kauppa hiljenee perinteisesti heinäkuussa, mutta kiinteistövälittäjien mukaan lomakauden loppuminen saa ostajat ja myyjät jälleen liikkeelle.
”Odotan omakotitalokaupan olevan syksyllä vähintään yhtä vilkasta kuin keväälläkin. Kauppa voi jonkin verran jopa kiihtyä”, Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen arvioi.
Myös Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Risto Kyhälä odottaa, että omakotitalomarkkinoilla ripeä tahti jatkuu. Hänen mukaansa kauppa on käynyt vilkkaana viime kesäkuusta lähtien, kun korona-aika on lisännyt kiinnostusta pientaloasumiseen.
”Kisa suhteellisen uusista ja pienistä omakotitaloista on nyt tosi kova. Hyvän kunnon lisäksi ostajat toivovat riittävän isoa pihaa, ja etätyön lisääntymisen myötä sisälle halutaan tilaa rauhalliselle työpisteelle. Lähellä olevaa luontoakin arvostetaan”, Kyhälä luettelee.
Ostajien vaatimustaso kasvanut rajusti
Kyhälän mukaan suurin kiinnostus kohdistuu nyt 2000-luvulla rakennettuihin omakotitaloihin. Sitä vanhemmissa taloissa ostajia saattavat askarruttaa remonttitarpeet.
”Vielä 10–15 vuotta sitten esimerkiksi rintamamiestalot kävivät hyvin kaupaksi kasvukeskusten liepeillä. Niitä sai suhteellisen edullisesti ja ne tarjosivat mahdollisuuden tehdä itse remonttia. Vanhojen talojen ajanmukaistamisessa oli silloin buumi päällä, mutta nyt skandinaavinen modernius on arvossaan”, Kyhälä vertailee.
Hänen mukaansa asunnon ostajien vaatimukset talon varustetasosta ovat kasvaneet rajusti 10–15 vuodessa. Esimerkiksi jäähdytys on asia, jota kysytään nyt paljon etenkin pääkaupunkiseudun kohteissa.
Hinnat nousseet ja myyntiajat lyhentyneet
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Myös Rantasen havaintojen mukaan omakotitalojen hinnat ovat lähteneet nousuun.
”Lisäksi myyntiajat ovat lyhentyneet selvästi. Esimerkiksi toukokuussa keskimääräinen omakotitalon keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 72 vuorokautta ja muualla Suomessa 113 vuorokautta, mikä on huomattavasti alle pitkän aikavälin keskiarvon. Se vaikuttaa ilman muuta hintatasoon.”
Monilla paikkakunnilla omakotitalojen kysyntä ylittää nyt tarjonnan.
”Hyvästä kysynnästä kertoo, että tällä hetkellä Suomessa on tarjolla alle 10 000 omakotitaloa, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 15 000 myytävän talon tienoilla”, Kyhälä toteaa.
Taloa haetaan aiempaa laajemmalta säteeltä
Kyhälä ja Rantanen korostavat, että omakotitalomarkkinat ovat hyvin paikalliset. Erot paikkakuntien välillä ovat sekä hinnoissa että myyntiajoissa edelleen suuret, eikä korona-aika ole kuronut eroja umpeen.
Kyhälän mukaan asunnon ostajien mieltymyksissä on kuitenkin havaittavissa selviä muutoksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla omakotitaloja haetaan entistä enemmän kauempaa Helsingin keskustasta. Tämä näkyy talokaupan vilkastumisena esimerkiksi Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Porvoossa.
”Ihmiset ovat valmiita pendelöimään töihin aiempaa pidempiä matkoja. Esimerkiksi Hämeenlinna on saattanut hyötyä tästä, kun sinne on muutettu pääkaupunkiseudulta”, Kyhälä sanoo.
Rantasen mukaan myös aiemmin vaikeasti kaupaksi käyneille kohteille löytyy nyt aiempaa helpommin ostajia.
”Vaikkapa Espoossa ison omakotitalon tai suuren rivitaloasunnon myyminen oli aiemmin kova paikka. Nyt tällaisia kohteita kysyvät esimerkiksi ihmiset, jotka haluavat muuttaa Helsingin keskustasta väljempään asuntoon.”
Rantasen mukaan asuntokauppa on piristynyt myös useilla muuttotappiosta ja taloudellisista takaiskuista kärsineillä paikkakunnilla. Esimerkiksi hän nostaa Jämsän, jossa läheisen paperitehtaan sulkemisen pelättiin hyydyttävän asuntomarkkinan ja romahduttavan hinnat.
”Paikallisen kiinteistövälittäjän mukaan tehtaan lopettaminen ei ole vaikuttanut asuntokauppaan. Omakotitalojen ostajat tulevat nyt etenkin Pirkanmaalta ja jopa pääkaupunkiseudulta”, Rantanen mainitsee.
Hänen mukaansa keskeisiä syitä muuttoon pienemmälle paikkakunnalle ovat mahdollisuus etätyöhön ja edullinen hintataso.
”Esimerkiksi lapsiperheet haluavat lisää neliöitä pienemmästä kaupungista, josta löytyvät palvelut ja turvallinen elinympäristö lapsille.”
Nurmijärvi-ilmiöstä ei viitteitä
Pidemmän aikavälin kehitystä on Rantasen mukaan vaikea arvioida. Pandemian väistymisen myötä kuluttajien mielenkiinto voi kuitenkin siirtyä hetkeksi muuhun kuin asuntokauppaan, esimerkiksi matkailuun.
”Tästä syystä asuntokauppa saattaa hieman rauhoittua ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Talouden mittarit ennakoivat kuitenkin vahvaa kasvua vielä ensi vuonnakin. Siksi en usko, että asuntokauppa rauhoittuu kovin pitkäksi aikaa.”
Kyhälän mielestä korona-aika ei ole tuonut perustuvaa laatua olevia muutoksia asuntomarkkinoihin. Nähtävissä ei ole Nurmijärvi-ilmiötä, jossa ihmiset muuttaisivat suuremmassa mittakaavassa kaupunkikeskusten kerrostaloista kasvukeskusten liepeillä oleville pientaloalueille.
”Kaupungistuminen on edelleen vahvaa, ja tiivis kaupunkirakentaminen jatkuu myös kasvukeskusten reuna-alueilla”, Kyhälä ennustaa.
”Isossa kuvassa asuntomarkkinat seuraavat yleisiä taloussuhdanteita, mutta niiden kehitys on erittäin paikallista. Hintakehitys on aina sidoksissa paikkakunnan työllisyystilanteeseen ja elinvoimaan.”
Matti Remes
