Kustannusten kasvu pakottaa monen taloyhtiön nostamaan hoitovastikettaan kevään yhtiökokouksessa. Vastikkeet näyttävät olevan yleisesti nousussa, mutta nousupaineissa on isoja alueellisia ja taloyhtiökohtaisia eroja.
Kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeisiin ennustetaan Helsingissä ja Turussa keskimäärin noin yhdeksän prosentin nousua vuonna 2023. Kovia nousuprosentteja odotetaan myös muun muassa Oulussa ja Kuopiossa. Nousukärjen kannoilla ovat Tampere ja Espoo.
Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa nousu näyttää selvästi keskimääräistä maltillisemmalta. Niissä hoitovastikkeiden nousuksi arvioidaan 3–4 prosenttia.
Arviot ovat kyselystä, jonka Kiinteistöliitto teki jäsentaloyhtiöilleen maaliskuussa 2023. Kyselyyn vastasi lähes 4 900 taloyhtiötä.
Lähes 70 prosentilla yhtiöistä korotusaikeita
Kymmenessä suurimmassa kaupungissa kerrostalojen hoitovastike oli viime vuonna keskimäärin 4,17 euroa neliöltä. Sen arvioidaan nousevan tänä vuonna kahdeksan prosenttia eli keskimäärin 4,49 euroon neliöltä.
Esimerkiksi Turussa kerrostalojen hoitovastike oli viime vuonna keskimäärin 3,56 euroa. Tänä vuonna sen arvioidaan nousevan 3,88 euroon.
Helsingissä vastike oli viime vuonna keskimäärin 4,74 euroa ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna 5,15 euroon.
Vastaavat arviot muutamista muista kaupungeista:
- Oulu 3,41 e > 3,69 e
- Kuopio 3,98 e > 4,30 e
- Tampere 3,98 e > 4,27 e
- Espoo 4,21 e > 4,52 e
- Vantaa 4,04 e > 4,31 e
- Pori 3,54 e > 3,71 e
- Lahti 3,86 e > 4,03 e
- Jyväskylä 3,75 e > 3,88 e
Kaiken kaikkiaan lähes 70 prosenttia Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä kertoi, että hoitovastiketta joudutaan korottamaan. Kolmannes kertoi korotustarpeeksi yli 10 prosenttia. Vajaa kymmenesosa yhtiöistä aikoi korottaa hoitovastiketta yli 20 prosenttia.
Rivitaloyhtiöissä korotusta uumoili alle 60 prosenttia vastanneista yhtiöistä. Toisaalta isoimpia, yli 20 prosentin korotuksia ennakoivien yhtiöiden osuus oli hieman suurempi kuin kerrostaloyhtiöissä.
Rivitaloissa tilanne vaihtelee huomattavan paljon esimerkiksi sen mukaan, maksavatko osakkaat lämmityksensä suoraan itse tai ostaako taloyhtiö kiinteistönhuoltopalveluja.
Toki vaihtelua on paljon myös kerrostaloyhtiöissä. Muun muassa sähkön hinnan nousu puree eri tavalla erilaisiin kiinteistöihin, ja investoinnit lämmitysjärjestelmään tai talotekniikkaan yleisesti ovat voineet mahdollistaa hoitovastikkeen laskemisenkin.
Taloyhtiöiden puskurit ovat kestäneet
Vaikka kustannusten nousu on ollut vauhdikasta, taloyhtiöiden talous on ainakin toistaiseksi pysynyt vakaana. Alle neljännes kyselyyn vastanneista sanoi, että hoitokulujen nousu uhkaa yhtiön maksukykyä ”jonkin verran”. Pari prosenttia kuvasi uhkaa ”suureksi”.
Alle kymmenen prosenttia yhtiöistä on joutunut pitämään ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeen nostamiseksi. Noin 70 prosenttia yhtiöistä ei ollut perinyt ylimääräisiä vastikkeitakaan. Yhden ylimääräisen hoitovastike-erän oli perinyt 18 prosenttia yhtiöistä ja kaksi ylimääräistä erää yhdeksän prosenttia yhtiöistä.
Myöskään osakkaiden vastike- ja maksurästit eivät ole juuri lisääntyneet vuotta aiempaan verrattuna.
Kahdeksan prosenttia yhtiöistä oli turvautunut lainaan tai luotolliseen tiliin hoitokulujen maksamisessa.
Tilille pitäisi saada pelivaraa
Kun kysely maaliskuussa tehtiin, läheskään kaikki vastaajat eivät vielä tienneet kovin tarkasti, joudutaanko hoitovastiketta lopulta nostamaan, ja jos joudutaan, miten paljon. Vaikka taloyhtiöiden talouden puskurit ovat toistaiseksi kestäneet iskut varsin hyvin, on viisasta varautua pahempaan.
Yhtiöistä 60 prosenttia aikoo antaa hallitukselle valtuudet kerätä tarvittaessa ylimääräisiä hoitovastikkeita. Toimintakulttuurissa näyttää olevan isoja eroja kaupunkien välillä: kun Espoossa 80 prosenttia kerrostaloyhtiöistä aikoo antaa valtuudet, Turussa tähän on päätymässä vain 29 prosenttia kyselyyn vastanneista kerrostaloyhtiöistä.
Tyypillisimmin valtuudet annetaan enintään kahden vastike-erän keräämiseen.
Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt pitäisivät tilillään 3–4 kuukauden hoitovastiketuottoa vastaavan summan. Kyselyn mukaan tällä hetkellä yhtiöillä onkin tilillään keskimäärin 3,5 kuukauden vastikkeet.
Kuitenkin noin viidesosalla yhtiöistä tilillä ei ole juuri mitään tai on enintään yhden kuukauden vastiketuottoa vastaava summa.
Ulla Simola
