Hieman runsaalla puolella taloyhtiöistä on oma väestönsuoja. Taloyhtiöiden väestönsuojien kunto arvioidaan keskimäärin hyväksi.
Kiinteistöliiton turvallisuuskyselyyn vastanneista 17 prosenttia ilmoitti yhtiönsä suojan olevan erittäin hyvässä kunnossa ja sitä ylläpidetään säännöllisetsi. Reilu puolet, 54 prosenttia katsoi, että suoja on varsin hyvässä kunnossa ja otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa. Vastaajista 17 prosenttia arveli, että suojan kunto on tyydyttävä Yhdeksän prosenttia arvioi kunnon välttäväksi.
Omat väestönsuojat ovat miltei aina oman taloyhtiön tiloissa. Kerrostaloissa suoja on 75 prosentilla, mutta rivitaloilla vain noin joka kuudennella.
Noin puolella taloyhtiöistä on yhtiön osakas nimettynä väestönsuojan vastaavaksi. Vastaajista 37 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole varsinaista vastuuhenkilöä valittuna.
Runsas kolmannes ilmoitti väestönsuojavastaavien saaneen koulutusta, mutta miltei 30 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko koulutusta saatu.
Pelastussuunnitelmia päivitetty
Vastaajista 85 prosenttia ilmoitti, että heidän taloyhtiölleen on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa myös päivitetään usein, sillä kolmella neljästä pelastussuunnitelmasta on päivitetty alle kaksi vuotta sitten.
Pelastussuunnitelmia laaditaan usealla tavalla. Kerrostaloissa laatija on yleisemmin joko isännöintitoimiston edustaja tai ulkopuolinen asiantuntija. Rivitaloyhtiöissä yhtiön hallituksen jäsen tai osakas on yleisin laatija.
”Kyselyn perusteella taloyhtiöiden turvallisuusasioita arvioidaan taloyhtiöiden hallinnossa aktiivisesti, ja turvallisuuteen panostetaan. Viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat myös vastausten perusteella vaikuttaneet taloyhtiöiden turvallisuustyöhön”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.
Turvallisuusvastaava alle puolessa yhtiöistä
Vastaajien mukaan 44 prosentilla oli nimettynä taloyhtiön turvallisuusvastaava. Kerrostaloissa lukema oli hieman rivitaloja suurempi.
Vastaajista 51 prosenttia kannatti nykymallia, jossa taloyhtiön hallitus vastaa suojelun järjestämisestä, eikä taloyhtiöllä ole lakisääteistä velvollisuutta nimetä turvallisuusvastaavaa vuosittain.
Lainsäädännön muuttamisen ja turvallisuusvastaavan lakisääteisen nimittämisen kannalla oli 34 prosenttia vastaajista. Kerrostaloyhtiöiden edustajat olivat hieman rivitaloedustajia enemmän lakisääteisen turvallisuusvastaavan kannalla.
Suhtautuminen palovaroitinten vastuunjakoon vaihtelee
Vastuu palovaroittimista vaihtelee taloyhtiöstä toiseen. Rivitaloyhtiöissä taloyhtiö näyttää kantavan kerrostaloja harvemmin palovaroittimien ylläpitovastuuta. Kerrostaloyhtiöissä joka toisella osakas tai asukas vastaa kaikista huoneistokohtaisista palovaroittimista, kun taas rivitaloyhtiöissä lukema on 64 prosenttia.
Kerrostaloyhtiöissä 27 prosentissa taloyhtiö vastaa sähköverkkoon liitetyistä varoittimista ja samoin 27 prosentissa osakkaat vastaavat paristokäyttöisistä varoittimista.
Kerrostaloyhtiöiden edustajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön pitäisi vastata kaikista varoittimista, ja 15 prosentin mielestä taloyhtiö tulisi vastata yhdestä varoittimesta per huoneisto. Osakkaiden/asukkaiden vastuulle kaikki palovaroittimet laittaisi vain 34 prosenttia kerrostalovastaajista.
Rivitaloyhtiöiden edustajista 60 prosenttia laittaisi kaikkien palovaroitinten vastuut osakkaille tai asukkaille. Vain 23 prosenttia rivitaloyhtiöiden vastaajista laittaisi kaikki palovaroittimet taloyhtiön vastuulle. Kymmenen prosenttia rivitalovastaajista kannatti mallia, jossa yhtiö vastaisi yhdestä varoittimesta per huoneisto.
Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys pelastuslain uudistamiseksi siten, että asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyisi rakennuksen omistajalle. Vastuun määräytymisen kannalta ei olisi enää merkityksellistä se, milloin yhtiö on rakennettu, eikä se onko yhtiössä sähköverkkoon kytketyt vai paristokäyttöiset palovaroittimet.
Kiinteistöliitto teki taloyhtiöiden turvallisuusasioita koskevan kyselyn elo-syyskuussa 2022 jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille. Vastaajien oli 4 970. Vastaajista 59 % oli hallituksen puheenjohtajia, 33 % hallituksen muita jäseniä, ja 6 % isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.
Minna Petäinen
