Taloyhtiön leikkipaikan pitää olla käyttäjälleen turvallinen. Leikkikentän alustan on oltava tarpeeksi pehmeä, ja leikkivälineiden on oltava oikeasti kunnossa.
Leikkikentän turvallisuudesta vastaavat leikkikenttävälineiden valmistajat, leikkikentän ylläpitäjä ja omistaja. Näin määrittelee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka on leikkikenttien asiakasturvallisuutta valvova viranomainen.
Kunnossapito torjuu vahinkoja
Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö säätelee kerrostalopihojen leikkikenttiä ja niiden välineitä. Esimerkiksi kiipeilytelineiden rakenteiden pitää ehkäistä se vaara, että lapsi voi kuristua tai jäädä jostakin kehonosastaan kiinni.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama painottaa turvallisuuden merkitystä. Taloyhtiössä leikkikentän omistajia ja ylläpitäjiä edustavat taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä.
”Jos taloyhtiön leikkipaikan kunnossapidon laiminlyönnistä koituu käyttäjälle vahinkoa, sen korvaaminen kuuluu taloyhtiölle. Leikkipaikka on siis syytä pitää jatkuvasti kunnossa. Mahdolliset puutteet pitää korjata heti, ennen vahingon sattumista”, Valkama linjaa.
Jos vaikkapa monen talon yhteinen leikkipaikka on yleisen leikkikentän kokoinen tai muuten muistuttaa yleistä leikkipaikkaa, siitä pitää laatia turvallisuusasiakirja.
Tukesin mukaan tarpeen on myös leikkikentän tunnistetaulu, joka kertoo hätänumeron, leikkikentän osoitteen ja ylläpitäjän yhteystiedot. Taulu auttaa kentän ylläpidossa ja mahdollisissa hätätilanteissa.
Aitaan korkeutta, portit kiinni
Leikkikentät, jotka sijaitsevat vesistön tai ajotien varrella, on hyvä aidata. Aidan, mahdollisten porttien ja niiden lukituksen pitää toimia, ettei pikkulapsi lähde omille teilleen.
Aidan pitää olla vähintään 120 senttiä korkea, jotta lapsi ei kiipeä sen yli. Aita ei saa houkutella kiipeämään, joten siinä ei saa olla esimerkiksi askelmiksi soveltuvia tukiosia.
Talvisinkin kiipeillään, joten myös silloin aidan pitää olla tarpeeksi korkea. Aitauksen sisälle aitaa vasten ei siis pidä kasata lunta.
Alareunastaan aita saa olla vain kymmenkunta senttiä maata ylempänä, jotta lapsi ei pääse aidan ali.
Alusta pehmeäksi
Leikkikentän alustan pitää vaimentaa vaikkapa keinusta putoajan saamaa iskua. Alustan kuntoa pitää tarkkailla, sillä hiekka tai sora voi kovettua tai kulua. Pehmentävää maa-ainesta pitää lisätä tarpeen mukaisesti, mutta vaihtoväliä ei ole säädetty.
Valkaman mukaan keinun alla ei saisi olla asvalttia, sillä siinä on selvä vahingoittumisvaara. Monissa taloyhtiöissä käytetäänkin turvahiekkaa tai päiväkodeista tuttua turva-alustaa.
Leikkikenttävälineet tarvitsevat ympärilleen tilaa, sen sijaan esimerkiksi kiviä tai juurakoita ei saa olla lähellä.
Välineisiin tarvitaan tarpeeksi korkeat kaiteet, että lapsi ei voi pudota niistä.
Välinehuolto varmistaa kunnon
Jos leikkikenttävälinettä ei ole kokonaan asennettu; iskua vaimentavaa alustaa ei ole asennettu tai tarkastuksessa on todettu vaaraa aiheuttava riski, väline tai alusta ei ole turvallinen. Tällöin leikkipaikalle ei pidä päästää ketään.
Leikkipaikan rikkinäiset leikkivälineet pitää vaihtaa turvallisiin ja ylimääräiset esineet pitää poistaa, sillä ne voivat helposti aiheuttaa leikki-ikäisille tapaturmia.
Välineistä turvallisia ovat ainakin ne, jotka ovat EN 1176 -leikkikenttävälinestandardin mukaisia. Vaikka vanhat välineet eivät täyttäisi standardin vaatimuksia, mutta olisivat turvallisia, niillä voi leikkiä, jos niitä huolletaan säntillisesti.
Vaatimukset täyttävä leikkikenttäväline voi muuttua vaaralliseksi, jos sitä ei huolleta riittävän usein. Leikkikenttävälinevalmistajan laatimat huolto- ja käyttöohjeet tulevat kunnollisten välineiden mukana.
Talveksi on hyvä viedä leikkikenttävälineet säilöön sekä säiden että ilkivallan varalta.
Tarkkailusta säännöllistä
Tukes ohjeistaa pitämään leikkikentän tarkastuksista ja huolloista päiväkirjaa.
Laeissa ei määrätä, kuinka usein leikkipaikan turvallisuus pitää tarkastaa tai kuka kelpaa tarkastajaksi.
Valkaman mukaan leikkipaikan kunnon säännöllinen seuranta soveltuu mainiosti hallitusjäsenelle, joka asuu talossa. Jos tarkkailija itse huomaa tai joku ilmoittaa jonkin välineen rikkoutuneen, siihen pitää heti reagoida.
”Vaikka esimerkiksi puiset kiipeilypaikat näyttäisivät toimivilta, ne ovat voineet rapistua sekä kovasta käytöstä että ikääntymisen myötä. Kiipeilypaikkojakin siis pitää tarkkailla ja korjata, jos tarve vaatii”, Valkama konkretisoi.
Leikki tarvitsee sijansa
Valkama suosittaa poistamaan leikkipaikan, jos sitä ei haluta pitää kunnossa. Poistamisesta voi joissakin tapauksissa päättää taloyhtiön hallitus, mutta jos pihan käytön muutos tuo olennaisesti kustannuksia, asia on käsiteltävä yhtiökokouksessa.
Yksin taloyhtiön päätös ei riitä leikkipaikan poistamiseen, jos kaavamääräys tai rakennuslupa velvoittaa, että leikkipaikka pidetään.
”Jos talossa on lapsia, hehän leikkivät joka tapauksessa. Silloin selkeä leikkipaikka on kaikille parempi, kun väärässä paikassa leikkiminen aiheuttaa turhaa eripuraa”, Valkama päättelee.
Hannu Kaskinen
