Suomen taloutta koskevat ennusteet eivät tänä syksynä ole olleet järin lupaavia, vaikka pieniä valon tuikahduksia on ollut havaittavissa.
Kuluttajien luottamus sekä Suomen talouteen että omaan talouteensa on kuitenkin selvästi vahvistunut reilun 12 kuukauden kuluessa. Siitä kertovat esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajabarometri, Säästöpankkiryhmän tuore säästämistutkimus, Tilastokeskuksen asuntohintaseuranta sekä useat kiinteistönvälittäjien markkinakatsaukset.
Asuntohinnoissa on nähty pitkästä aikaa hieman aiempaa kestävämmältä vaikuttavaa nousua – tosin enimmäkseen pääkaupunkiseudulla.
Nousu voi olla viesti asuntomarkkinoiden virkistymisestä. Toisaalta: jos nousu jatkuu, se palauttanee nopeasti kahvipöytiin myös keskustelut asuntojen hintakuplasta.
Lokakuun lopulla hintakuplan mahdollisuutta analysoi vaihteeksi kiinteistöalan ulkopuolinen toimija, osakeanalyysiyhtiö Inderes. Inderesin arvion mukaan Suomen asuntomarkkinoilla ei näyttäisi olevan kuplan vaaraa.
Asuntojen keskimääräiset hinnat ovat nousseet vuodesta 2000 noin 80 %, kun inflaatio on ollut vain noin 33 %. Asuntohintojen suhde muun muassa vuokratasoon ja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on kuitenkin pysynyt vakaana. Esimerkiksi 1980-luvun asuntokuplan aikaan hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin olivat pahimmillaan noin 60 % korkeammat kuin nyt.
Inderesin analyysin heikkous on, että se koskee Suomen asuntomarkkinoita kokonaisuutena. Inderes huomauttaakin, että alueelliset kuplat ovat nykyäänkin mahdollisia.
Ulla Simola
