Kiinteistövero on koko maassa keskimäärin kiristynyt tuntuvasti 2000-luvulla. Lähivuosina kiristyksiä on luvassa lisää. Ne kasvattavat useimpien suomalaisten asumismenoja.
Asumismenot kasvavat muutenkin nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot, joten asumiseen kuluu yhä suurempi osa tuloista.
Näin ennustetaan Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n tekemässä Asumismenot 2017 -tutkimuksessa.
Tutkimuksessa arvioidaan asumismenojen kehitystä 21 kaupungissa vuosina 2017-19. Keskimäärin asumismenojen ennustetaan kasvavan noin 2,5 % vuodessa, mutta vaihtelu on suurta mm. paikkakunnasta ja asumismuodosta riippuen. Suomalaisten nettotulojen vuosinousun arvioidaan jäävän 0,7-1,3 prosenttiin vuodessa.
Tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia. Menokärjessä on Helsingissä omistusyksiössä asuva keskituloinen, jolla asumiseen kuluu 37 % tuloista. Menoihin sisältyvät asuntolainan lyhennykset.
Kiinteistöveroon uusia korotuksia
Vuonna 2017 yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja on korotettu. Kunnat voivat itse päättää kiinteistöveroistaan, kunhan pysyvät noiden valtakunnallisten rajojen sisällä.
Alarajan nostaminen pakottaa kiinteistöveron korotuksiin nekin kunnat, jotka ovat halunneet ja pystyneet pitämään kiinteistöveronsa keveinä.
”Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa kiinteistöveroa, ja uusia korotuksia on odotettavissa”, kertoo ekonomisti Antti Kekäläinen PTT:stä.
Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton mukaan kiinteistöverotuksessa lähestytään jo kipurajaa. ”Sitä paitsi kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat pois muusta kulutuksesta. Ne lisäävät myös painetta palkankorotuksiin”, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero muistuttaa.
Ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajakorotuksilla kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alennuksia. Hallitusohjelman mukaan korotussuunnitelmia myös vuodelle 2019.
PTT ennustaa, että maksettavan kiinteistöveron euromäärä kasvaa tänä vuonna keskimäärin 6,5 % kerrostaloissa ja 7,5 % omakotitaloissa.
Vuosina 2018-2019 kiinteistöveroon menevä euromäärä kasvaa kerrostaloissa keskimäärin 4 % kumpanakin vuonna. Omakotitaloissa summa kasvaa vielä hieman enemmän, keskimäärin 4,5 % kumpanakin vuonna.
Kiinteistöjen verotusarvot muuttuvat
Pidemmällä aikavälillä kiinteistöveron kehityksessä on paljon epävarmuustekijöitä.
Valtakunnallisesti ollaan uudistamassa menetelmää, jolla tonttien ja rakennusten verotusarvot lasketaan. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen sanoo, että uudistus johtaa todennäköisesti verotusarvojen nousuun kasvavien kaupunkien ydinkeskustoissa ja muilla arvostetuilla alueilla. ”Se tulisi ottaa huomioon kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoissa, jotta verorasitus ei kasvaisi.”
Uusia verotusarvoja on tarkoitus soveltaa ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.
Maakuntauudistus myllää verotusta
Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa dramaattisesti kuntien tehtäviä ja taloutta. Suuri osa kuntien tehtävistä ja kustannuksista siirtyy maakunnille. Samalla kuntien tulot vähenevät, ja kunnallisveroprosenttia pienennetään kaikissa kunnissa 12,5 prosenttiyksiköllä.
Kuntatalouden muutokset ovat kuitenkin hyvin erilaisia erityyppisissä kunnissa.
Kuntien välisiä eroja tasataan muun muassa kunnille maksettavilla valtionosuuksilla, mutta osassa kuntia voi syntyä kovaa painetta paikata taloutta kiinteistöveroa kiristämällä. Osa kunnista puolestaan voi taloudellisesti hyötyä uudistuksesta, mutta ovatko ne valmiita keventämään kiinteistöveroaan?
Maakunta- ja sote-uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2020, mutta monet uudistukseen liittyvät asiat ovat vielä avoinna.
Ulla Simola
