Yhä useampaan kotiin asennetaan hälytysjärjestelmä, mutta murtovarkaan voi pitää loitolla muillakin keinoilla. Tärkeintä on varmistaa ovien kunnollinen lukitus.
Helsinkiläisen kerrostalon rappukäytävässä kuuluu akkuporakoneen surina, kun lukkoseppä asentaa uusia käyttölukkoja asuntojen ulko-oviin. Taloyhtiö on päättänyt vaihtaa vanhat lukot uusiin käyttömukavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.
Asuntojen murtosuojauksen parantamisessa kannattaakin ensin varmistaa käyttölukon asianmukainen toiminta, sanoo lukkoliike Avain-Aseman toimitusjohtaja ja Turvaurakoitsijat ry:n puheenjohtaja Jyri Aho.
"Oven on sulkeuduttava kunnolla. Samalla on varmistettava, että käyttölukko menee varmasti takalukkoon. Kevyt voitelu lukkoöljyllä yleensä parantaa lukon toimivuutta", Aho vinkkaa.
Takalukituksessa lukon telki eli ”kieli” työntyy ääriasentoonsa oven karmiin, jolloin lukon saa ulkopuolelta auki ainoastaan avaimella. Ilman takalukitusta murtovarkaan on mahdollista avata lukko telkeä työntämällä.
Turvallisuusalan asiantuntijat suosittelevat ulko-oviin myös turva- eli varmuuslukkoa. Sitä käytetään ainoastaan avaimella, kun ketään ei ole kotona.
"Turvalukon käytöstä kannattaa tehdä rutiinia myös silloin, kun poistuu lyhyeksi aikaa käymään kaupassa tai ulkoiluttamassa koiraa", Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen suosittelee.
Aku Pänkäläisen mielestä pientaloissa turvalukkoa kannattaa harkita pääoven lisäksi muidenkin sisäänkäyntien oviin, vaikka siitä koituukin ylimääräisiä kuluja.
Murtovaras suosii suojaisia paikkoja, joten kutsumaton vieras tulee usein sisään sisäpihan tai terassin ovista. Erityisen alttiita ovat varjoisat paikat, joista ei ole näköyhteyttä naapureihin.
Hyväkään lukitus ei yksin riitä. Myös oven rakenteen on oltava niin vahva, ettei sitä saa kovin helposti väännettyä auki sorkkaraudalla.
Suojaa voi parantaa telkisuojalla. Teräksestä valmistettu vahva levy peittää oven ja karmin välisen raon ja vaikeuttaa oven vääntämistä auki väkisin.
Vanhemmista ovista saattavat puuttua myös saranatapit, jotka estävät oven nostamisen pois saranoiltaan. Ne voidaan asentaa oveen jälkikäteen.
Ikkunasalvat kunnolla kiinni
Ovien tavoin myös asunnon ikkunoiden murtosuojaus kannattaa käydä läpi. Pänkäläisen mukaan varkaat murtautuvat kuitenkin suhteellisen harvoin sisään ikkunoista.
"Meillä yleisesti käytetyt kolmikerroslasit ovat varsin vahvaa tekoa. Niiden rikkomisesta syntyy kovaa meteliä. Sirpaleista myös loukkaantuu helposti, jolloin murtovaras saattaa jättää rikospaikalle dna-tunnisteen."
Avain-Aseman Aho suosittelee tarkistamaan etenkin ikkunoiden ja tuuletusluukkujen salpojen kunnon. Ajan myötä niiden sulkumekanismi saattaa jumiutua niin, ettei ikkuna mene kunnolla kiinni.
"Käyttölukon tavoin myös tässä auttaa yleensä mekanismin kevyt öljyäminen", Aho sanoo.
Voron työtä voi hankaloittaa myös asentamalla esimerkiksi kellarin ikkunoihin suojakalvon, joka vaikeuttaa lasin rikkomista. Huomaamaton kalvo vähentää myös auringon UV-säteilyä.
Jyri Ahon kokemuksen mukaan asuintaloissa suojakalvoja käytetään kuitenkin suhteellisen harvoin. Niitä käytetään lähinnä liiketiloissa, joiden ikkunoita saatetaan suojata myös kaltereilla.
Hälytysjärjestelmät yleistyvät kodeissa
Yhä useammat kotitaloudet ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia hälytysjärjestelmiä. Tästä kertovat pientaloalueilla yleistyneet kyltit ja tarrat talojen suojauksesta ja kameravalvonnasta.
"Aluksi kannattaa pohtia, millaisia turvalaitteita ja -palveluja oikeasti tarvitsee. Siihen vaikuttaa esimerkiksi, kuinka paljon on poissa kotoa ja onko kotona arvokasta irtaimistoa", Finanssialan Aku Pänkäläinen sanoo.
Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa asukas ostaa itse turvalaitteet ja asentaa hälyttimet itse tai asennuttaa ne turvaurakoitsijalla.
Elektroniikka- ja rautakaupat ovat nykyisin pullollaan erilaisia hälyttimiä ja valvontakameroita. Pänkäläisen mielestä yksittäisten laitteiden sijaan kannattaa miettiä kokonaisuutta ja katsoa vaikkapa turva-alan ammattilaisen kanssa yhdessä, kuinka talo suojataan tehokkaasti ilman turhia hankintoja.
SEITSEMÄN VINKKIÄ: NÄIN TORJUT ASUNTOMURTOJA
1. Huolehdi, että kodissasi on vankat ovet ja lukot.
2. Asennuta varmuuslukot kaikkiin ulko-oviin ja käytä niitä aina asunnosta poistuessasi.
3. Sulje myös ikkunat asunnosta poistuessasi.
4. Sarjoita lukot muuton yhteydessä uudelleen.
5. Älä kiinnitä kotiavaimiin tai avainperään nimeäsi, osoitetta tai puhelinnumeroa.
6. Lukitusturvaa voi täydentää telkisuojalla, saranatapeilla, ovisilmällä ja varmuusketjulla.
7. Kodin murtohälytys- ja turvajärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen kannattaa käyttää vakuutusyhtiöiden hyväksymiä asennusliikkeitä ja laitteita.
Lähde: Finanssiala ry
Turvalaitteiden sijoittelu tärkeää
Hälytysjärjestelmä koostuu yleensä ovi- ja ikkunasensoreista ja eri puolille asuntoa asennettavista liiketunnistimista, jotka ovat langattomasti yhteydessä keskusyksikköön.
Peruspaketin hinnat lähtevät muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Asennus maksaa pari sataa tai enemmän riippuen asennettavien laitteiden määrästä.
Aku Pänkäläinen suosittelee hälytysjärjestelmän asennuttamista turva-alan ammattilaisella. Hän osaa arvioida esimerkiksi tarvittavien laitteiden oikean määrän ja sijoittelun. Tähän vaikuttavat muun muassa ulko-ovien määrä, asunnon pinta-ala ja kerrosten määrä.
"Asiansa hallitseva asentaja myös varmistaa, että hälytysjärjestelmän laitteet keskustelevat keskenään ja hälyttävät kuten pitääkin", Pänkäläinen toteaa.
Peruspakettia voi täydentää valvontakameroilla sisällä tai ulkona. Hälytysjärjestelmiin sisältyy yleensä myös puhelinsovellus, jonka avulla järjestelmää voi ohjata etänä ja seurata kameran kuvaa reaaliajassa tai tallenteina.
Hälytysjärjestelmästä ja kameravalvonnasta kannattaa myös kertoa tarroilla tai kylteillä. Ne saavat yleensä murtovarkaan kääntymään kannoillaan ja valitsemaan toisen kohteen.
Hälytyksessä järjestelmä aktivoi kovaäänisen sireenin ja ilmoittaa hälytyksestä esimerkiksi tekstiviestillä asukkaan puhelimeen. Myös naapurin tai lähellä asuvan sukulaisen kanssa voi sopia, että viesti tulee hänenkin puhelimeensa.
Pänkäläisen mielestä turvallisuussyistä on kuitenkin suositeltavaa, että kodin hälytysjärjestelmä on kytketty vartiointiliikkeen valvontapalveluun.
"Kun järjestelmä hälyttää, vartiointiliikkeen valvoja tarkistaa tilanteen ja lähettää tarvittaessa vartijan paikalle. Hän voi olla myös yhteydessä poliisiin tai palokuntaan, jos tilanne niin vaatii", Pänkäläinen huomauttaa.
Valvontapalvelun käyttöönotto edellyttää, että kodin hälytysjärjestelmä on teknisesti yhteensopiva vartiointiliikkeen järjestelmän kanssa.
"Tarjousta kannattaa kysyä muutamalta vartiointiyritykseltä ja selvittää tarkasti palvelun sisältö", Pänkäläinen suosittelee.
Turvapalvelujen vertailu kannattaa
Toinen vaihtoehto hälytysjärjestelmän hankkimiseen on turvapalveluyrityksen paketti, joka sisältää laitteet ja niiden valvonnan yrityksen hälytyspalvelusta.
Tästä peritään kuukausihinta, joka palvelun laajuudesta riippuen on tyypillisesti 40–60 euroa kuukaudessa. Lisäksi asiakkaan maksettavaksi voi tulla lähtömaksu palvelun aloittamisesta tai kuluja kotiin asennettavista laitteista.
Pakettien sisällöt ja hinnat vaihtelevat, eikä yritysten tarjousten vertailu ole välttämättä helppoa. Jotkin yritykset tarjoavat peruspaketin hälytyslaitteista ja sen päälle erillisestä maksusta valvontakameroiden, vesivuotoilmaisimien tai älypistorasioiden kaltaisia lisävarusteita.
Vertailua vaikeuttaa sekin, että moni yritys ei kerro palvelujensa hintoja selkeästi nettisivuillaan, vaan asiakkaan on pyydettävä tarjous juuri omaan kotiinsa räätälöidystä ratkaisusta.
Myös mahdollisten hälytysten käsittelyn ja vartijakäyntien hinnoittelussa on eroja. Toisilla yrityksillä ne sisältyvät kuukausihintaan, toiset taas laskuttavat jokaisesta vartijakäynnistä erikseen.
Palvelua hankkiessa kannattaa tarkistaa myös sopimuksen irtisanomisehdot, jos palvelu ei tyydytä tai kuukausimaksut kohoavat kohtuuttomasti. Sekin on otettava huomioon, että kotiin hankittuja turvalaitteita pystyy ehkä käyttämään vain kyseisen turvapalveluyrityksen palvelun kautta.
Vuotovahti havaitsee petolliset vesivuodot
Finanssiala ry edustaa vakuutusyhtiöitä, joten Pänkäläinen tuntee hyvin kodin vahinkotilastot. Lohduttava tieto on, että murto- ja palovahingot ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia. Selvästi eniten tapahtuu vesivahinkoja.
"Siksi suosittelemme, että hälytysjärjestelmään liitetään myös vuotovahti."
Vuotovahti on pieni laite, joka asennetaan esimerkiksi pesualtaan, astianpesukoneen ja pyykkikoneen alle. Jos lattialle alkaa tihkua vettä, laite antaa äänimerkin. Vuotovahti voi olla yhdistettynä myös vartiointiliikkeen valvontaan.
Pänkäläinen suosittelee myös hälytysjärjestelmään yhdistettäviä palovaroittimia. Silloin järjestelmä hälyttää, jos esimerkiksi sähkölaite menee oikosulkuun ja alkaa savuttaa.
Vakuutusyhtiöt myöntävät yleensä kotivakuutuksesta alennusta, jos kodissa on vuoto- ja palovaroittimilla varustettu hälytysjärjestelmä. Suurimman alennuksen voi saada vartiointiliikkeen valvontaan yhdistetystä laitteesta.
Turvalukosta ilmoitus taloyhtiölle
Kerrostalossa asunnon ulko-oven murtosuojausta voidaan parantaa turvalukolla, saranatapeilla ja rakoraudoilla. Asukkaan turvaa lisäävät myös ovisilmä ja varmuusketju. Nämä ovat kaikki muutostöitä, joista osakas on velvollinen ilmoittamaan taloyhtiölle.
"Huoneiston ulko-ovi kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle. Siksi oveen tehtävistä muutoksista on tehtävä ilmoitus", Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia perustelee.
Turvalukon avain tulisi toimittaa taloyhtiön edustajalle, jotta hätä- tai vahinkotilanteessa asuntoon päästään sisälle. Toinen vaihtoehto on sarjoittaa turvalukko toimimaan samalla avaimella kuin oven käyttölukko.
"Jos asuntoon joudutaan menemään rikkomalla ovi, osakas voi joutua korvaamaan korjauksen", Haltia huomauttaa.
Huoneiston ulko-oven käyttölukko on taloyhtiön vastuulla. Taloyhtiö vastaa yleensä myös asuntojen ikkunoiden salpojen toimivuudesta. Parvekkeiden ja terassien ovissa vastuunjako menee tavallisesti niin, että ulko-ovi kuuluu taloyhtiölle ja sisäovi osakkaalle.
Hälytysjärjestelmän tai valvontakameran voi asentaa asunnon sisälle yleensä ilman taloyhtiön lupaa. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos hälytysjärjestelmään tulee esimerkiksi huoneiston ulko-oveen kiinnitettävä anturi.
Myös valvontakamerasta tulee ilmoittaa, jos se asennetaan huoneiston ulkopuolelle.
"Kameran suuntaamisessa on oltava tarkkana, että se kuvaa vain osakkaan hallinnassa olevaa terassia tai piha-aluetta. Esimerkiksi rappukäytävää tai muita yleisiä tiloja ei saa kuvata", Haltia huomauttaa.
Matti Remes
Kuva: Ismo Henttonen
