Terveydenhuollossa vanhempi voi hoitaa alaikäisen lapsensa asioita, mutta jossain vaiheessa eteen voi tulla stoppi. Miksi vanhemmalta voidaan evätä mahdollisuus hoitaa lapsen terveysasioita? Kysyimme asiaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolalta THL:stä.
Miksi vanhemmalta voidaan evätä mahdollisuus hoitaa lapsen terveysasioita?
”Kun lapsen oma päätöskyky kasvaa, silloin lapsen toimijuus asiassa kasvaa. Jos alaikäinen on päätöskykyinen, silloin huoltaja ei voi ilman lasta hoitaa lapsen asioita.”
Kuka päättää, milloin lapsi on päätöskykyinen?
”Terveydenhuollon ammattihenkilö, joka hoitaa lapsen asiaa ja jonka vastaanotolla lapsi käy tekee päätöksen. Hän pohtii, onko alaikäinen päätöskykyinen siinä asiassa, mitä ollaan hoitamassa.
Päätöskykyisyys riippuu hirveän paljon asioista. Päätös suhteutetaan hoidettavaan asiaan alaikäisen kohdalla. Jos lapsi on yksin vastaanotolla ja esiin tulee vakava asia, jota alaikäinen ei kykene yksin hoitamaan, silloin ilman muuta ollaan yhteydessä huoltajaan.”
Saavatko vanhemmat alaikäisen lapsensa tiedot näkyviin esim. Kanta-palvelussa?
”Se riippuu siitä, pystyykö alaikäinen hoitamaan itse asioitaan. Jos alaikäinen on itsenäisesti hoitanut jotain asiaa, ja hänet on todettu asiassa päätöskykyiseksi, silloin hän saa päättää, näkyvätkö hänen tietonsa huoltajille.
Aika pieni osa Omakantaan tallennetuista alaikäisten tiedoista on sellaisia, että niissä alaikäinen on kieltänyt huoltajaa näkemästä tietoja. Mutta on tärkeää, että se on mahdollista, esimerkiksi ehkäisyasioissa. 17-vuotias on vielä alaikäinen ja pitää olla mahdollista, että hän uskaltaa hakea hoitoa, eikä pelkää sen paljastuvan vanhemmille.”
Miten kauan tällainen käytäntö on ollut voimassa?
”Tämä ei ole mikään uusi asia. Menettely on kirjattu potilaslakiin jo 1990-luvun alussa – siis se, että kun lapsi on päätöskykyinen, hän saa itse päättää hoidostaan. Samalla tavalla paperisten asiakirjojen kanssa meneteltiin. Omakanta ja Kanta eivät ole muuttaneet alaikäisen oikeuksia eikä huoltajien oikeuksia tässä asiassa.”
Onko jokin ikäraja, jolloin vanhempi ei voi hoitaa alaikäisen lapsen puolesta asioita eikä näe tämän tietoja?
”Ei ole mitään ikärajaa. Asiat arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvio perustuu ammattilaisen ja lapsen väliseen keskusteluun. Huoltaja otetaan aina mielellään mukaan keskusteluun, jos alaikäiseltä vain saadaan siihen lupa.
Mitä etua siitä on, ettei huoltajille haluta antaa kaikkea tietoa lapsesta?
”Ei ole kyse, etteikö haluta antaa, vaan siitä, että jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan ja tiedoistaan, silloin kun hän pystyy niistä päättämään. Kaikki ymmärtävät, että huoltaja on tärkeä tuki alaikäiselle.
Ehkäisyasiat voi olla yksi asia, joista lapsi ei halua kertoa huoltajille, mutta voi olla monia muitakin tilanteita. Nuori voi tulla asiakkaaksi esimerkiksi sen takia, mitä kotona tapahtuu. On oikein, että lapset ja nuoret osaavat ja saavat ja uskaltavat hakea hoitoa.”
Onko mitään tehtävissä, jos vanhemmalla herää huoli lapsen terveydestä, mutta hän ei saa tietoa?
”Silloin pitäisi jutella lapsen kanssa. Toivoisin, että vanhemmilla ja lapsilla olisi sellaiset välit, että he voivat jutella asioista. Lapsi voi itse näyttää Omakannasta tietoja tai lapsen luvalla voidaan luovuttaa tietoja huoltajalle.
Vanhempi voi kysyä, mitä lapselle kuuluu, mutta ei ole terveydenhuollon tehtävä kertoa, mitä alaikäiselle lapselle kuuluu, silloin kun hän pystyy jo itse päättämään hoidostaan.
Vanhempi voi myös olla yhteydessä hoitopaikkaan, ja tuoda esiin huolta. Ammattilainen voi sitten pohtia, miten toimitaan siitä eteenpäin.”
Outi Airaksinen