Nyt jos koskaan kannattaa opetella tarkkuutta ja harkintaa verkkoasioinnissa, koska koronahuijarit ovat liikkeellä. Kuka tahansa voi joutua taitavasti naamioidun verkkohuijauksen uhriksi. Liikkeellä on vaikka mitä: koronakarttoja, olemattomia hengityssuojaimia, lisäravinteita ja kiristyshaittaohjelmia.
Maailmalla liikkuu paljon huijausviestejä, jotka hyödyntävät koronaviruksen aiheuttamaa pelkoa ja epätietoisuutta sekä tiedonhalua. Esimerkiksi terveysviranomaisten, kuten WHO:n nimissä lähetetyt huijausviestit ovat lisääntyneet.
Toisaalta netistä tilataan aiempaa enemmän tavaraa, ja sekä nettitilauksiin että -toimituksiin liittyvät huijaukset ovat lisääntyneet.
Esimerkiksi Kuluttajaliittoa ovat työllistäneet puhelinneuvonnassa huhtikuussa 2020 eniten Postin nimissä lähetetyt perinteiset huijausviestit. Sähköpostin vastaanottajaa on pyydetty maksamaan tullimaksua tai toimitusmaksua, mutta linkki on vienyt pahaa-aavistamattoman uhrin tietojenkalastelusivustolle. Saman tyyppisiä viestejä on lähetetty Postnordin ja DHL:n nimissä.
Tietoja kalastelevat huijarit yrittävät urkkia käyttäjätunnuksia, salasanoja, pankkitunnuksia, luottokorttitietoja ja henkilötietoja.
Nyt on lähetetty myös huijaussähköposteja, joissa pyydetään lataamaan koronavirustartuntojen ehkäisyyn tarkoitettu opas, mutta kyseessä onkin tietoja kalasteleva haittaohjelma.
Sähköpostitse on lähetetty koronaviruskartan näköisiä virustiedostojakin, jotka onkivat tärkeitä tietoja koneeltasi. Tietoja urkitaan monella muullakin tapaa – esimerkiksi puhelinsovelluksilla, tekstiviestillä ja soittamalla.
Nettikauppahuijauksiakin tehdään koronaviruksen nimissä. Valppaana pitää olla etenkin poppakonsteja tarjoavien lisäravinteiden myyjien suhteen. Nyt on myynnissä myös olemattomia hengityssuojuksia, koska niiden saanti on vaikeutunut.
Huijausverkkokauppa saattaa usein kadota ostotapahtuman jälkeen. Tavaraa ei ole olemassa, tai se ei vastaa tarkoitusta.
Etätöissä tarkkana
Lähinnä etätyötä verkossa etsiville suunnatut uskomattomat sijoitustarjoukset ovat yksi koronakriisin vauhdittamista huijausilmiöistä.
Sähköpostiviesti saattaa kertoa englannin kielellä, miten nyt voi rikastua etätyöllä. Sinun pitää vain sijoittaa rahaa. Kiireessä klikkaat dollarin kuvat silmissä punaista laatikkoa, ja olet tietämättäsi eksynyt huijarin sivustolle. Pahimmassa tapauksessa syötät tietosikin sinne. Kuluttajaliitosta kerrotaan, että tällaisia sähköpostiviestejä on lähetetty kuluttajille tuhansia.
Tietoturvayhtiö Check Pointin tutkijoiden mukaan haittaohjelmat ovat myös aikaisempaa vaarallisempia, ja etenkin etätyöläisiä kehotetaan tarkkaavaisuuteen. Kehittynyt haittaohjelma voi toimia jopa kiristyshaittaohjelman lataajana. Esimerkiksi tunnettu Dridex-pankkitroijalainen kylvää kiristyshaittaohjelmia roskapostikampanjoiden liitetiedostojen avulla.
Muista ainakin nämä:
- Älä avaa epämääräisiä linkkejä tai syötä tietojasi epäluotettaville sivustoille.
- Tarkista vähintäänkin, onko linkissä https-merkintä. Jos se puuttuu, älä klikkaa sitä.
- Voit varmistaa linkin osoitteen viemällä kursorin sen päälle, mutta älä klikkaa sitä.
- Tarkista lisäksi verkkokaupassa asioidessa, että selaimessa on ehjä lukon kuva.
- Selvitä toimijan taustat tarvittaessa googlettamalla tai tutkimalla some-tilejä.
- Vaihda salasanoja säännöllisesti, älä käytä samaa salasanaa eri palveluissa, ja valitse vaikeasti arvattava salasana.
- Käytä maalaisjärkeä; jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole yleensä totta.
- Esimerkiksi tekstiviestillä, sähköpostitse tai some-mainonnan kautta saadut sijoituspyynnöt ovat aina huijausta. Jos haluat sijoittaa rahaa, ota yhteys pankkiin.
- Tarkista viestin tekstiasu. Suomalaiset eivät kirjoita esimerkiksi keskelle lauseita isoja kirjaimia, erisnimiä lukuun ottamatta.
- Älä lataa koneellesi oppaita tai muita tiedostoja, jos et ole varma lähettäjästä.
- Huolehdi älylaitteidesi tietoturvasta.
- Jos kuitenkin joudut huijatuksi, tee ilmoitus poliisille. Ota yhteys myös pankkiin, jos olet antanut luottokortti- tai pankkitietosi huijarille
Haluatko oppia lisää digihuijauksista ja niiden välttämisestä? Kuluttajaliitto järjestää ke 29.4. webinaarin yleisimmistä nettihuijauksista ja 6.5. nettikauppahuijauksista. Lue lisää Huijausinfon verkkosivuilta. Lue Postin verkkosivuilta, mistä tunnistat aidon saapumisilmoituksen.
Jutussa on haastateltu asiantuntijana Huijarit kuriin! -hankkeen projektikoordinaattori Jaana Savolaista Kuluttajaliitosta.
Kaisa Salminen
