Suomalaiset ovat menettäneet verkkorikollisille tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia euroja. Nopeasti yleistyviä nettihuijauksia pyritään nyt estämään Varo, varmista ja varoita -kampanjalla, joka neuvoo suojautumiskeinoja.
Kampanjassa ovat mukana muun muassa finanssialan toimijat, poliisi ja Kyberturvallisuuskeskus.
Missä huijataan?
Huijauksiin voi törmätä useimmiten:
- sähköpostissa,
- sosiaalisessa mediassa tai
- hakukoneissa.
Rikolliset lähestyvät uhreja myös:
- tekstiviesteillä,
- puhelinsoitoilla ja
- whatsapp-viesteillä.
Esimerkkejä tyypillisistä huijausyrityksistä:
Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut
Varo
- Tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä.
- IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
- Pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
- Hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille.
- Nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja
Varmista
- Keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, onko saamasi puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esittäytyy.
- Että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun aina oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esimerkiksi organisaatio123.fi/com). Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi. Voit myös käyttää pankin tai viranomaisen tarjoamaa sovellusta.
Varoita
- Pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi henkilökohtaisia tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiisi ja kerro mitä on tapahtunut, että he voivat yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
- Sitä yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua.
- Läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia.
- Muita tekemällä rikosilmoitus Poliisille
Verkkorikoksen uhriksi voi päätyä kuka tahansa. Kiire, huomiokyvyn herpaantuminen, herkkä elämäntilanne tai riittämättömät digitaidot lisäävät riskiä. Esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita. Yli 60 prosenttia IT-tukihuijausten -ja yli 50 prosenttia tietojenkalastelun uhreista on yli 60-vuotiaita.
Huijauksissa viety yli 35 miljoonaa euroa
Poliisin mukaan lokakuun loppuun mennessä sijoitushuijauksilla on viety jo noin 13 miljoonaa euroa. IT-tukihuijauksilla, toimitusjohtajahuijauksilla sekä rakkaus- ja nigerialaishuijauksilla rikolliset ovat onnistuneet saamaan yhteensä yli 13 miljoonaa euroa ja pankkien nimissä tehdyillä huijauksilla yli 9 miljoonaa euroa.
Pelkästään näiden tilastoitujen huijausten yhteenlaskettu menetys on yli 35 miljoonaa euroa.
Poliisille on tehty yli 2 200 ilmoitusta näistä huijauksista. Lisäksi on paljon huijauksia, joiden määrästä ja taloudellisista menetyksistä ei ole tarkkaa tietoa.
Huijaustilanteessa heti yhteyttä pankkiin, sitten poliisiin
Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaat tulleesi huijatuksi, ota heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin.
Pankkien ja viranomaisten toimin on tänä vuonna pystytty estämään tai palauttamaan noin 20 miljoonaa euroa rikollisille siirtymässä ollutta rahaa.
Minna Petäinen
