Vesivahingoille on tyypillistä, että vakuutusyhtiöt ratkovat niiden mahdollisia korvauksia tapaus kerrallaan.
Tositarina elävästä elämästä paritalossa: Naapurissa tehdään remonttia, ja palkatut remontoijat rikkovat huomaamattaan vesiputken. Sen seurauksena vesi vuotaa naapurin puolen pohjakerrokseen. Perheen teini on kaikeksi onneksi keskellä päivää kotona ja irrottaa kaikki pistokkeet irti sähkörasioista ja soittaa vanhemmilleen.
Vesi ehtii nousta muutaman sentin korkeudelle, ennen kuin remontoijat ehtivät takaisin ja katkaisevat vedentulon.
Alkaa kastuneen pohjakerroksen tyhjennys. Kerroksessa on sohva ja telkkari, perheen isän työskentelytilaa sekä suihku ja sauna. Naapurille remonttia tekevä yritys tyhjentää vedet ja tuo paikalle kuivattimet.
Pohjakerrosta kuivatetaan puolitoista kuukautta. Asukkaat tilaavat uuden korkkimaton pilalle menneen tilalle. Remonttiyritys käy asentamassa sen. Perhe laskuttaa yritykseltä myös maalit, sillä kostuneet seinät joudutaan maalaamaan uudelleen. Perhe hoitaa maalauksen itse, jotta tila saataisiin pian asuinkäyttöön.
Kuivatuksen lopuksi remonttiyritys tekee kosteusmittaukset, joista selviää, ettei tilassa ole enää kosteutta.
Remonttiyritys ilmoittaa, että se ei maksa mitään korvausta ajalta, jonka tila on ollut poissa käytöstä. Myös kuivauslaitteiden takia suurentunut sähkölasku jää korvaamatta.
”Hakekaa muutosta käräjiltä, jos haluatte riidellä”, yritys ilmoittaa.
Perhe ei lähde käräjöimään. Tärkeintä oli saada kerros jälleen käyttöön.
Olisiko yrityksen pitänyt korvata kerroksen tilapäisestä käyttökelvottomuudesta tai kuivatuksen takia suurentuneesta sähkölaskusta?
”Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä ratkaisu riippuu korvaavasta tahosta”, kertoo vakuutusasiantuntija Hanna Salo Fine Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
Yleensä kotivakuutuksiin kuuluu asumisen keskeytyminen, minkä perusteella korvataan pois muuttamisesta ja muualla asumisesta aiheutuvia kuluja – kun vahinko on muutoinkin kotivakuutuksen korvattava. Sen sijaan, jos asuminen tilapäisesti vain hankaloituu, korvaaminen on harvinaisempaa.
”Yksi mahdollisuus olisi remonttiyrityksen vastuuvakuutus, mutta niissäkin on rajoitusehtoja, joskaan tässä tapauksessa ne eivät luultavasti korvaamista estäisi.”
Vahingon käsittely remonttiyrityksen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että yritys itse tekee vakuutusyhtiölleen vahinkoilmoituksen.
”Kaikkien osapuolten kannalta olisi näissä tilanteissa hyvä, että vahinkoilmoitus tehtäisiin, koska vastuuvakuutus on juuri ulkopuoliselle aiheutettujen vahinkojen varalta.
Vahinkoja äkillisen syyn takia korvataan
Vesivahingot ovat yleisimpiä korvattavia vahinkoja, ainakin euroissa mitattuina. Finanssialan mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain 160 miljoonaa euroa vuotovahinkojen takia. Kappalemäärissä niistä tulee 37 000 tapausta vuosittain, toisin sanoen noin sata korvattua vahinkoa joka päivä.
Vesi- ja vuotovahinkojen syinä ovat yleisimmin käyttövesiputkistojen ja viemäriputkistojen vanheneminen, vettä käyttävien laitteiden lisääntyminen ja rakennusvirheet.
Vesivahingoista kysytään Finestä usein: näitä yhteydenottoja tulee vuosittain satoja. Yleisesti soittajat kysyvät, onko vakuutusyhtiöltä saatu päätös tai maksettu summa ollut oikea.
Kun vakuutuskorvausta vuotovahingoissa selvitetään, ratkaisevaa on, onko kyseessä ennalta arvaamaton ja äkillinen syy vai onko se seurausta pitkästä tapahtumakulusta.
Salo kertoo esimerkkinä, että asennus- tai rakennusvirheen takia syntynyt vuotovahinko ei ole ennalta arvaamaton. Nämä virheet rajataan myös usein pois korvauksista kotivakuutusten ehdoissa.
Esimerkiksi omakotitalon asukkaan ja vakuutusyhtiön välisen erimielisyyden taustalla on tyypillisesti juuri asennusvirhe.
”Jos asennus on melko tuore, sen mahdollinen virhe on yleensä helppo selvittää. Sen sijaan, jos aikaa on kulunut enemmän ja asunnon omistajakin kenties vaihtunut, syyn selvittäminen voi olla hankalaa. Uusi omistaja ei voi edes olla tietoinen kaikista rakenteiden sisällöistä.”
Tästä huolimatta hän voi joutua maksamaan vahinkokulut omasta pussistaan.
Tuore asennusvirhe on vanhempaa vahinkoa parempi sikäli, että sen takia syntyneestä vesivahingosta voi hakea korvausta asennuksen tehneeltä yritykseltä – ja toivoa, että tällä on vastuuvahinkovakuutus kunnossa.
Mikäli näin ei ole tai vahingon aiheuttaja ei halua hakea tapahtuneesta korvausta, korvauksia on haettava suoraan vahingon aiheuttajalta.
Jos vahingon aiheuttaja kieltäytyy maksamasta korvauksia, viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, onko sillä korvausvelvollisuutta.
Viime vuosina ovat lisääntyneet putkistojen kannakoinnin ongelmat, toisin sanoen esimerkiksi tilanteet, jolloin sadevesiviemäriputki tai käyttövesiputki on päässyt liikkumaan tai jokin liitos on irronnut. Tuolloin käydään läpi, onko syynä ollut virheellinen asentaminen tai rakentaminen. Vahingon on voinut aiheuttaa myös puutteellinen vedeneristys.
Melko tyypillisiä ovat myös tilanteet, joissa vanha lämmitysvesiputki on syöpynyt rikki ja vuotanut rakenteisiin. Tällaisetkaan tilanteet eivät ole äkillisiä, joten korvaus todennäköisesti jää saamatta.
Joissakin tapauksissa vesivahinko syntyy, kun pesuhuoneen tai muun lattiakaivollisen tilan vesieristyksiä ei ole tehty asianmukaisesti. Vakuutus ei tässäkään tapauksessa yleensä korvaa vahinkoja.
Salo huomauttaa, että vaikka vahinkotilanteissa on usein tulkinnanvaraa, suurin osa rakennusten putkisto- ja laitevuodoista kuitenkin korvataan vakuutuksesta.
Tyypillisiä korvattavia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa astianpesukone hajoaa ja aiheuttaa vuotovahingon.
Muista tärkeät suojeluohjeet
Vesivahinkoja sattuu myös mökeissä ja kakkosasunnoissa, jotka saattavat olla tyhjillään etenkin talviaikaan pitkiä aikoja. Salo kehottaa lukemaan rakennusten vakuutusten suojeluohjeet hyvin tarkasti.
”Suojeluohjeissa on käytännön tietoa vahinkojen välttämiseksi. Ohjeisiin on voitu kirjata esimerkiksi, että jos rakennus on tyhjillään yhtäjaksoisesti yli viikon, käyttövesi on katkaistava. Maininta saattaa olla myös peruslämmöstä ja vesilaitteiden tyhjentämisestä.”
”Suojeluohjeiden pitäisi olla hyvin selkeitä. Jos niitä ei noudateta, korvaussummaa voidaan vahinkotapauksissa vähentää tai jopa evätä kokonaan.”
Kun vakuutuksen ottaa tai kilpailuttaa kotiin tai mökille, Salo suosittaa pohtimaan, miten kattavan vakuutusturvan haluaa. Jos mahdolliset vesivahingot vievät yöunet, ehdoista kannattaa tarkistaa maininnat niistä, sillä kotivakuutuksia on monen tasoisia.
Kaikkein suppeimmat korvaavat lähinnä vain tulipaljon ja joidenkin luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot. Vakuutuksia räätälöidään yhä yleisemmin kunkin tarpeisiin sopivaksi.
Vakuutusyhtiöillä on verkkosivuillaan laskureita, joiden avulla voi laskea, mitä vakuutuksen laajentaminen tarkoittaa euroissa. Helppoa eri yhtiöiden vakuutusten vertaaminen ei edelleenkään ole, mutta yleensä se silti kannattaa, sillä laskuissa saattaa säästää vuodessa sievoisen summan.
Kotivakuutus kannattaa tarkistaa muutoinkin vuoden parin välein, sillä samalla tulee tarkistettua, onko vakuutettavaa omaisuutta kertynyt lisää.
Humalaisen takia laskua koko taloyhtiölle
On olemassa hyvä nyrkkisääntö siihen, korvaako vesivahingon kotivakuutus vai kiinteistövakuutus: taloyhtiö vakuuttaa kiinteistön rakenteet, asukkaat oman irtaimistonsa.
Salo kertoo, että vakuutuksissa on toki hienosäätöä ja vaihtelua sekä enimmäismääriä korvaussummiin. Joskus vesivahingosta voi saada korvausta kummankin vakuutuksen kautta.
Sekä kotivakuutus että kiinteistövakuutus voivat korvata esimerkiksi huoneiston lattiapinnoitteiden tai kiinteiden kaapistojen vaurioita. Vakuutusehdot kannattaa lukea näiltäkin osin tarkasti.
Klassikkoesimerkki vesivahingosta kertoo, kuinka humalainen sammuu suihkuun, tukkii lattiakaivon ja aiheuttaa alakerran asukkaalle mittavat vesivahingot.
Tapaus ei ole vain kaupunkilegenda. Vastaavanlaiset tapaukset ovat niin yleisiä, että monien uusien opiskelijakiinteistöjen pesuhuoneisiin asennetaan nykyään kaksi lattiakaivoa. Toinen on siltä varalta, että vesi pääsee virtaamaan asianmukaisesti toisesta lattiakaivosta, vaikka toinen tukkeutuisi.
Suihkuun sammumisen takia tulleita vuotovahinkoja ovat joutuneet korvaamaan taloyhtiön lisäksi yksittäiset osakkaat, mutta sekä taloyhtiö että muut asukkaat voivat yrittää periä kustannuksia suihkuun sammuneelta.
Erimielisyys etenee vain harvoin käräjille
Eriävät näkemykset vesivahingon korvausasioista johtavat Salon mukaan harvoin käräjöintiin asti, vaikka niistä saakin mediasta tuon tuosta lukea.
Riitaisien tilanteiden jatkomahdollisuuksista kyllä keskustellaan, Finen lisäksi kuluttajaneuvonnan ja kuluttajariitalautakunnan kanssa. Ne neuvovat ongelmatilanteissa ja riidanratkaisussa.
Kuluttajia auttavat jonkin verran myös aiemmat tapaukset ja vakiintunut ratkaisukäytäntö. Jos esimerkiksi lattiakaivon vedenpitävyys ei ole kunnossa tai putki on syöpynyt vanhuuttaan, on helppo päätellä, että korvauksia on tuskin tulossa.
Ratkaisuja on myös niistä tapauksista, joissa putki syöpyy sisältäpäin rikki ennen normaalin käyttöikänsä päättymistä. Silloin korvauksen saaminen on todennäköisempää.
Uudenlaisia tapauksia syntyy kuitenkin jatkuvasti, ja myös vakuutusehdot muuttuvat, joten epäselviä tapauksia puntaroidaan vastakin.
Kirjaudu ja lue Veronmaksajien verkkosivuilta: Kun esine tuhoutuu –vakuutuskorvauksessa verotuksessa >>
VESIVAHINKO, MITEN KÄVI? Esimerkkejä Finen tuoreista ratkaisusuosituksista. Kirjadu ja lue esimerkit lokakuun Taloustaidosta (s. 39).
Kirsi Riipinen
