veronmaksajat.fi

KOTI

Viileää valoa vai viihtyisää tunnelmaa? Näin valitset oikean lampun kotiisi

Viileää valoa vai viihtyisää tunnelmaa? Näin valitset oikean lampun kotiisi
27.11.2023

Talvikauden pimeys vaatii valoja. Hyvä valaistus parantaa viihtymistä, valaisee työpisteet, kohottaa vireystilaa tai tarpeen mukaan rauhoittaa. Miten tehdä omaan kotiin sopivia valintoja lamppukaupoilla? Mikä väri, mikä teho? 

Iskeekö lamppuostoksilla epätietoisuus suuren valikoiman ja uutuuksien äärellä?

Helpointa saattaisi olla etsiä kotoa mukaan napattua, kärähtänyttä polttimoa vastaava korvaaja, mutta senkään valitseminen ei ole aina yksinkertaista. Sitä paitsi kodin tilat saattavat kaivata valaistuksen uusimista tai täydentämistä ja talvikauden pimeydessä myös piristäviä koristevaloja.

Lamppua valitessa kannattaa miettiä valon käyttötarkoitusta. Etsitkö valoa tarkkaa näkemistä vaativiin askareisiin vai tunnelmointiin?

Esimerkiksi keittiötiloihin ja erilaisille työpisteille tai valoa edellyttäviin harrastustiloihin soveltuu kirkas, väriltään viileämpi valaistus.

Kun taas haluat luoda viihtyisää tunnelmaa vaikkapa television katselemiseen tai ruokailutiloihin, valaistuksen teho voi olla pienempi ja valon sävyt lämpimämpiä.

Kannattaa muuten muistaa, että koristevalot kuluttavat erittäin vähän sähköä, joten ainakaan sähkölaskusta pihistämisen nimissä niistä ei tarvitse tinkiä. 

4 X Näin valitset polttimon

Lamppuostoksilla edessä on neljä valintaa. Kaksi niistä voit tehdä omien mieltymystesi mukaan, toiset kaksi sanelee valaisin, johon olet hankkimassa polttimoa. 

1. Valitse ensin valon väri

Värilämpötilaa ilmaistaan suureella nimeltä kelvin, joka on merkitty lamppupakkauksiin symbolilla K.

Kelvinin asteikko kulkee kodin valaistuksen polttimoissa noin 2 000 K:n ja 6 500 K:n välillä. 6 500 kelviniä vastaa kirkasta päivänvaloa. Yleisimmät vaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K.

Esimerkiksi 2 700 K on lämmin, keltaiseen taittuva valo, joka on sama kuin hehkulampussa. Kun mennään asteikossa ylöspäin, valon värilämpötila on sävyltään kirkkaampi ja kylmempi valkoinen.

On makuasia, mikä on tilaan sopivin värilämpö. Yhden silmää miellyttää keltaisempi sävy, toinen viihtyy valkoisemmassa valossa. Tämänhetkinen trendi kallistuu kylmempiin värilämpötiloihin. 

2. Valitse valon kirkkaus eli valoteho

Valotehoa ilmaistaan yksiköllä luumen, ja se lyhennetään lamppupakkauksiin kirjainyhdistelmällä lm.

Yleisimmät lamput luumenasteikossa ovat 470 lm ja 800 lm. Mitä alemmaksi luumen-asteikossa liikutaan, sitä paremmin valo on ominaisuuksiltaan sisustuksellinen tai sopiva tunnelman luomiseen. Värilämpötilan lailla lamppujen luumenlukemat ovat makuasia. 

3. Varmista oikea lampun kanta

Onko kanta oikean tyyppinen (esimerkiksi ruuvattava tai kierrettävä ja paikoilleen napsautettava) ja oikean kokoinen? Tämän sanelee valaisin, johon olet hankkimassa polttimoa. 

4. Varmista oikea lampun kuvun muoto

Onko se esimerkiksi pallo vai kynttilä? Myös tämä on valinta, joka riippuu valaisimesta. Kupu on usein kantakohtainen, esimerkiksi kynttilälamppu on aina E14-kantainen, toisissa vaihtoehtoja on enemmän. 

Hallittu hyppy älyvalaistukseen

Kodista löytyy usein tiloja, joita käytetään moneen eri tarkoitukseen. Silloin voi olla paikallaan vaihdella valaistuksen tehoa ja värisävyä tarpeiden ja tilanteen mukaan.

Vaihtelua saa aikaan esimerkiksi lisäämällä tilaan erilaisia valopisteitä. Useampia valopisteitä on ollut Suomessa tapana hyödyntää sisustamisessa varsin vähän, vaikka juuri niillä voisi säädellä monipuolisesti tunnelmaa.

Yhden kattovalaisimen taktiikka saattaa jättää huoneen ja samalla myös tunnelman valjuksi.

Valon tehoa eli kirkkautta ja väriä eli värilämpötilaa voi muunnella myös näihin tarkoituksiin valmistettujen polttimoiden avulla ilman, että tarvitsee uusia valaisinta tai asentaa himmentimiä.

Tällaisia ovat esimerkiksi polttimot, joita säädetään valokatkaisimella kolmen painalluksen avulla. Näiden polttimoiden pakkauksissa on himmentämiseen viittaava DIM-merkintä ja symboli.

Tässä kohtaa kannattaa silti tarkastaa huolella pakkauksen merkinnät: pelkkä DIM-symboli viittaa usein valonsäätimellä himmennettävään lamppuun.

Lisää käyttömahdollisuuksia löytyy myös digitaalisista tuotteista. Kun esimerkiksi Airam Smarthome -älylampun kiinnittää paikoilleen valaisimeen, laittaa päälle ja yhdistää kännykässä omaan sovellukseensa, saa käyttöön useita toimintoja.

Sovellus ja lamppu juttelevat keskenään, eli kännykästä voi säätää liukuvalikolla esimerkiksi valon värisävyä, himmennystä tai vaikkapa laittaa valon toimimaan ajastuksella. 

Aamuaurinkoa valaisimesta?

Valaistuksella on merkitystä myös jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Sopivia valaisin- ja polttimovaihtoehtoja valitessa kannattaa miettiä esimerkiksi asukkien vuorokausirytmiä ja siihen liittyviä tarpeita.

  • Olisiko pimeinä talviaamuina miellyttävää herätä vaikkapa aurinkoa imitoivaan, asteittain kirkkauttaan lisäävään valoon?
  • Tukisiko rauhoittumista ja kehon palautumista pehmeämpi valaistus kohti nukkumaanmenoa siirryttäessä?
  • Mikäli nukahtaa siinä vaiheessa, kun petikumppani haluaa jatkaa lukemista, onko lukuvalo säädetty niin, ettei se haittaa toisen unta?

Ihmisen fysiologian kannalta lukemiselle ihanteellinen kelvinluku on muuten 3 000. Kyseisessä mittalukemassa mustan ja valkoisen kontrasti paranee, mikä auttaa luettavan tekstin erottumisessa.

Kun värilämpötila on kohdallaan, ei tarvitse siristelemällä rasittaa silmiä. 

Kasveille lampusta valoa yhteyttämiseen

Kasvien fotosynteesiä eli yhteyttämistä edistävillä, luonnonvaloa korvaavilla kasvilampuilla saa voimistettua niin kasvien kuin ihmisten hyvinvointia.

Kasveille kehitetyissä valoissa on yhteyttämisessä tarvittavaa punaista tai siniviolettia valoa. Huonekasvien kasvun ja elinvoiman tukeminen kannattaa, sillä huonekasvit puhdistavat sisäilmaa muuttamalla hiilidioksidia hapeksi.

Markkinoilla on saatavilla valaisimia, joissa kasvivalo on mukana kiinteänä elementtinä. Yhtä lailla mihin tahansa valaisimeen voi hankkia kasville tarkoitetun polttimon. Lampun värilämpötilalla ei ole merkittävää vaikutusta fotosynteesiin.

Kasvilamppu on suositeltavaa sijoittaa suoraan huonekasvin yläpuolelle, mutta ei liian lähelle kasvia.

Suurelle viherkasville kasvilamppu on suositeltavaa sijoittaa sisustuksessa ylemmäs, pienemmälle kasville vastaavasti alemmas.

Talvella, kasvukauden ollessa pienimmillään, kasvin on hyvä antaa välillä levähtää. Kasvilamput voi kytkeä toimimaan ajastimella kasville sopivan rytmin mukaisesti. 

Loisteputkien aika on ohitse

Loisteputkien valmistus ja maahantuonti on lopetettu EU-alueella tämän vuoden elokuussa. Kielto johtuu loisteputkien sisältämästä elohopeasta, joka on haitallista sekä ihmisille että ympäristölle.

Useimpiin loisteputkivalaisimiin on saatavilla loisteputken tilalle korvaava led-putki. Etenkin, jos loisteputkivalaisin on jo vanha, on paikallaan vaihtaa vanhan loistevalon tilalle kokonaan uudenlainen, energiatehokas, ympäristöystävällinen ja pitkäikäinen valaisin.

Loisteputkien korvaaminen led-valonlähteillä kannattaa myös siksi, että ne voivat pienentää sähkölaskua energiasyöppöihin loistevaloihin nähden jopa 60–70 prosenttia. 

Juttua varten on haastateltu Airamin liiketoiminta- ja markkinointijohtaja Elina Tolosta ja tuotepäällikkö Max Tomperia. 

Minna Hiidensaari  

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti