Joka kolmas nuori ei usko tavoitteidensa ja unelmiensa toteutumiseen työelämässä. Asia selviää Baronan tekemästä Nuorisopulssi-kyselystä. Mieluisimmaksi työpaikakseen nuoret nostavat kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset.
Moni nuori ei usko pystyvänsä saavuttamaan työelämässä omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Peräti 36 prosenttia Baronan kyselyyn vastanneista arveli, ettei tule saavuttamaan tavoitteitaan ja unelmiaan työelämässä.
Baronan Nuorisopulssi-kyselytutkimukseen vastasi 201 suomalaista, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Kysely toteutetaan kuukausittain ja siinä selvitetään nuorten näkemyksiä ja odotuksia työelämästä, työurasta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta.
Kyselyn mukaan lähes puolet nuorista (44 prosenttia) koki, että peruskoulu ja opinnot eivät ole antaneet todenmukaista kuvaa työelämästä.
“Tätä välimatkaa on syytä kuroa umpeen. Sillä voisi olla vaikutusta myös siihen, että nuoret osaisivat asettaa itselleen sopivampia työelämän tavoitteita”, sanoo Baronan digitaalisen henkilöasiakaskokemuksen kehityspäällikkö Venla Rapila tiedotteessa.
Julkinen sektori houkuttaa startup-yrityksiä enemmän
Mihin nuoret sitten haluaisivat työllistyä? Ehkä yllättävää on, että julkisen sektorin organisaatio oli nuorten mielikuvissa yli kaksi kertaa suositumpi työnantaja kuin startup- tai kasvuyritys.
Mieluisimpien työpaikkojen listalla ylivoimainen ykkönen (41 %) oli kuitenkin kotimainen pieni tai keskisuuri yritys. Toiseksi suosituin työpaikka oli julkisen sektorin organisaatio (16 %), joka oli yli kaksi kertaa suositumpi kuin startup- tai kasvuyritys (7 %).
Kansainvälisen suuryrityksen valitsi mieluisimmaksi työpaikakseen 15 prosenttia kyselyyn vastanneista. Oma yritys tai toiminimi houkutti puolestaan 14 prosenttia vastaajista.
“Kotimaisten pk-yritysten suosio oli meille lievä yllätys. Yksi selittävä tekijä voi olla tämänhetkinen haastava taloussuhdanne, joka lisää ymmärrettävästi turvallisuushakuisuutta ja voi heikentää esimerkiksi kasvuyritysten vetovoimaa. Lisäksi pääosa uusista työpaikoista muodostuu juuri pk-yrityksiin, joten sikäli nuorilla on realistinen näkemys työelämästä. Julkisen sektorin suosio osoittaa, että yhteiskunnallisesti merkityksellinen työ kiinnostaa nuoria”, Rapila analysoi.
Työn merkityksellisyys menestystä tärkeämpää
Nuorilta kysyttiin myös, kumpi on tärkeämpää: henkilökohtainen menestyminen vai työn merkityksellisyys. Vastaukset jakautuivat lähes tasan, mutta vaaka kallistui hiuksen hienosti työn merkityksellisyyden hyväksi (52 %).
Monelle kesätöiden hyöty heikko
Kesätöiden hakeminen on tällä hetkellä kuumimmillaan. Baronan kyselyn mukaan kuitenkin vain 38 prosenttia nuorista koki, että kesätöistä on ollut hyötyä heidän työurallaan.
Uusia tärkeitä taitoja koki oppineensa kesätöissä 43 prosenttia vastaajista.
Lähes puolet (49 %) piti kesätöiden tärkeimpänä asiana palkkaa.
“Kesätöiden taloudellinen merkitys esimerkiksi nuorille opiskelijoille on tunnetusti suuri. Samalla se on kuitenkin yksi tärkeimmistä tavoista saada niin sanotusti kenkä oven väliin ja päästä oman alan töihin kiinni. On syytä pohtia, osaavatko nuoret hyödyntää kesätyötä tällaisena väylänä riittävästi. Toisaalta myös työnantajien on hyvä analysoida, voisivatko he antaa nuorille jo kesätöissä enemmän vastuuta”, Rapila toteaa.
Tekoäly jakaa nuorten mielipiteitä
Yllättävää Baronan kyselyssä oli, että peräti 15 prosenttia vastanneista katsoi teknologian kehittyvän liian nopeasti ja sen käyttöönottoa tulisi heidän mielestään hidastaa.
Nuorista 21 prosenttia oli kokeillut tekoälyä (ChatGPT:tä) itse, mutta toisaalta 40 prosenttia ei tiennyt, mikä se on.
Yleisesti kokemus tekoälyn kehityksestä on nuorten keskuudessa varsin jakautunut. 30 prosenttia koki tekoälyn kehityksen pelottavana tai ahdistavana, kun taas 37 prosenttia ei liittänyt siihen tällaisia kielteisiä tuntemuksia.
Outi Airaksinen
