Mikä eteen, jos kesätyöt ovat kiven alla? Ei huolta, nuori, sillä aina voit kokeilla siipiäsi yrittäjänä.
Kesäyrittäjä perustaa yrityksen ja pyörittää sitä kesän ajan. Syksyllä koulujen alettua yrityksen voi lopettaa tai panna vaikkapa pöytälaatikkoon. Kesäyrittäjille on tarjolla runsaasti tukea. Näin pääset toiminnassa vauhtiin.
Kesäyrittäjälle vinkit antoi projektipäällikkö Sanna Ikäläinen Talous ja nuoret, TAT:sta.
1. Sovinko yrittäjäksi?
Yrittäjyys sopii monenlaisille ihmisille. Yrittäjyys kuitenkin edellyttää, että ihminen on oma-aloitteinen sekä kykenee ottamaan asioista selvää ja hallitsemaan omaa työskentelyään. Jos arjen hallinta on vaikeaa, yrittäjyys harvemmin lähtee lentoon. Kukaan ulkopuolinen ei yleensä kerro, mitä yrittäjän pitää tehdä seuraavaksi, vaan yrittäjän pitää itse ohjata itseään.
2. Keksi liikeidea
Yrityksen perustamisessa ensimmäinen askel on keksiä liikeidea. Ideointi kannattaa aloittaa tarkastelemalla omia vahvuuksiaan, osaamistaan ja harrastuksiaan. Voisiko niiden ympärille kehittää liiketoimintaa? Harrastatko esimerkiksi leivontaa tai vaikkapa graafista suunnittelua? Toinen vaihtoehto on tarkastella ympäristöä ja etsiä sieltä mahdollisuuksia. Asuuko esimerkiksi naapurustossa lapsia, jotka tarvitsevat hoitoa, onko naapurustossa tarvetta nurmikonleikkuulle tai voisiko lähistölle perustaa kesäkahvilan? Liikeideasta riippuu, tarvitaanko yritykseen alkupääomaa. Esimerkiksi naapuruston ikkunoiden pesu onnistuu usein ilman alkupääomaa. Sen sijaan kesäkahvilan perustaminen ei onnistu ilman pientä alkupottia.
3. Hanki taustatukea
Yrittämään voi ryhtyä omin toimin, mutta siihen voi saada myös tukea. Esimerkiksi Kunkoululoppuu.fi-sivustolta löytyy maksuton TATin Kesäyrittäjä-ohjelma, joka pyörii tänä kesänä kuudella paikkakunnalla. Ohjelmassa nuoret käyvät yrittäjyyskurssin, jossa harjoitellaan muun muassa tuotteistamista, markkinointia ja myyntiä sekä käydään läpi eri yritysmuodot. Ohjelmaan osallistuville on myös tarjolla vertaistukea sekä korkeakouluopiskelijoiden antamaa henkilökohtaista sparrausta läpi kesän. Myös esimerkiksi Uusyrityskeskuksista saa neuvontaa. Monesta kunnasta voi saada kesäyrittäjäsetelin, joka on useimmiten noin 300 euron suuruinen.
4. Valitse yritysmuoto
Kesäyrittäjä voi perustaa kaupparekisteriin yrityksen, kuten toiminimen. Se ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Kesäyrittäjä voi nimittäin toimia myös niin sanottuna kevytyrittäjänä käyttäen apunaan jotain monista laskutuspalveluista. Silloin hänen ei tarvitse perehtyä kovinkaan paljon byrokratiaan, sillä palvelu huolehtii yrittäjän velvoitteista, kuten kirjanpidosta, yrittäjän puolesta. Tekemästään työstä hän laskuttaa palvelun avulla eli toimii laskutuspalvelun asiakkaana.
Jos alaikäinen perustaa yrityksen tai haluaa toimia laskutuspalvelun kautta, siihen tarvitaan huoltajien lupa. Ikä vaikuttaa myös yhtiömuodon valintaan. Nuorimpien kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen 4H-yhdistykseen, sillä jo 13-vuotias voi aloittaa 4H-yrittäjänä.
5. Jatkaisinko yrittäjänä?
Kesän aikana nuori yrittäjä tienaa usein enemmän tai vähemmän, mutta joka tapauksessa hän saa yrityksen pyörittämisestä arvokasta kokemusta. Esimerkiksi yrityksen talouden hallinta on todennäköisesti opettanut myös omaan talouteen liittyviä asioita.
Kesän jälkeen eteen tulee kuitenkin kysymys, mitä tehdä yritykselle? Noin joka kolmas Kesäyrittäjä-ohjelmaan osallistunut nuori päätti viime kesän jälkeen jatkaa yritystoimintaa. Yrityksen saa kuitenkin helposti myös tauolle. Silloin on hyvä tiedostaa, että jo pelkkä yrityksen olemassaolo voi vaikuttaa esimerkiksi työttömyystuen saamiseen.
Outi Airaksinen
