Kun rahaa on vähän, myös menopuolen kanssa kannattaa olla tarkkana. Mitä asioita selvisi, kun Taloustaito pyysi kolmea nuorta pitämään kuukauden ajan kirjaa tuloistaan ja menoistaan?
Menojaan ja tulojaan kirjasivat Taloustaidon pyynnöstä Miska Pietilä, 17, Filip Godlewski, 16 ja Janika Suikki, 16.
Kännykälle asennettavien taloudenhallinnan sovellusten sijaan he päätyivät pitämään kirjaa ruutupaperilla tai excellissä. Sovellukset tuntuivat turhan monimutkaisilta – etenkin kun tuloja ja menoja oli aika vähän.
Toisaalta rahavirtoja pystyi seuraamaan myös mobiilipankista, sillä nuoret maksoivat ostoksensa pääasiassa kortilla.
Mistä rahaa kuukauden aikana tuli, mihin sitä meni ja millaisia asioita rahavirtojen seuraamisesta heräsi? Kokoonnuimme Suomen Pankin rahamuseoon Helsinkiin puhumaan rahasta.
Rahaa vanhemmilta ja sukulaisilta – sekä töistä
Vaikka pääosa Miskan, Filipin ja Janikan rahoista tulee vanhemmilta ja sukulaisilta, he ovat olleet myös töissä. Filip ja Miska kuuluvat nuorisovaltuustoon, josta he saavat säännöllisesti kokouspalkkioita.
Vanhemmilta rahaa voi saada esimerkiksi kuukausittain ennalta sovitun suuruisen kuukausirahan verran tai sitten tarpeeseen.
”Pyydän rahaa vanhemmilta. Kerron heille summan, kuinka paljon tarvitsen, sitten se laitetaan tilille. Ehkä silloin tällöin saan ylimääräiset kymmenen euroa”, Janika sanoo.
Kesäisin Janika on ollut kesätöissä leireillä, mistä hänelle on maksettu palkkaa kesäseteleitä vastaan.
Tulevaisuudessa Janikalla on käytössä enemmänkin rahaa, sillä hän on aloittamassa lukion ohella työt hampurilaisravintolassa. Samasta paikasta irtoaa myös kesätyö ensi kesäksi.
Miska on työskennellyt kesätöissä ruokakaupassa, jossa hän oli aiemmin TET-harjoittelussa. Filip puolestaan työskenteli kesällä somettajana nuorille suunnatussa Fressis-palvelussa. Myös Filip on aiemmin työskennellyt ruokakaupassa.
Rahaa kuluu koulukirjoihin ja joskus herkkuihin
Rahaa nuorilla kuluu esimerkiksi bussilippuihin ja lukion koulukirjoihin. Vanhemmat saattavat maksaa tällaiset kulut suoraan nuorten puolesta. Sen sijaan omalla tilillä on oltava rahaa, jos esimerkiksi haluaa lähteä käymään kaverin kanssa pizzalla.
”Minulla kuluu rahaa lukiokirjoihin, käyn silloin tällöin syömässä, sitten rahaa kuluu vaatteisiin ja ehkä välillä suklaalevyyn tai johonkin muihin herkkuihin”, Janika sanoo.
Yleensä ostokset maksetaan kortilla.
”Minä ostan kortilla vähän isompia ostoksia kuten bussilippuja, mutta esimerkiksi vesipullon maksan käteisellä”, Miska kertoo.
Miska tunnustautuu olevansa vähän kuin Roope Ankka, sillä kuluttamisen sijaan hän tykkää panna rahaa säästöön.
Kuluttamisen kanssa tarkkana – ei heräteostoksille
Kun rahaa on vähän, sitä ei kannata törsätä. Nuoret kertovat miettivänsä tarkkaan, mitä ostavat.
”Minä en ainakaan osta mitään turhaa. Jos ostan vaatteita, olen miettinyt etukäteen, mitä haluan ja tarvitsen, en mene heräteostoksille”, Janika sanoo.
Mieluisia tavaroita voi löytää myös käytettynä – Janikan mielestä kirppareilta löytää välillä jopa paremmin tavaroita kuin kaupasta.
Nuoret kertovat vertailevansa hintoja ennen ostopäätöstä.
”Kun olin ostamassa esimerkiksi kännykkää, katsoin, missä puhelimissa on hyviä ominaisuuksia ja missä puhelimessa on paras hinta–laatu-suhde. En katsonut halvinta puhelinta vaan sellaista, joka on hintansa arvoinen”, Filip sanoo.
Usein valinnassa kyse on siitä, ostaako vaikkapa yhdet vähän kalliimmat kuulokkeet vai liudan halvempia kuulokkeita, jotka hajoavat heti.
Säästämisen kohteina elämyksiä ja asunto
Mistä nuori voi säästää? Paras tapa säästää on nuorten mielestä ehkä se, ettei käy koulussa välitunneilla kaupassa.
”Meillä porukka menee kauppaan joka välitunti. Monet käyvät myös syömässä lounastauolla, vaikka kouluruoka on useimmiten sellaista, että sitä voi syödä”, Filip kertoo.
Entä mihin nuoret haluavat rahaa säästää?
”Meille tulee koiranpentu, sen hemmotteluun säästän rahaa. Sen jälkeen alan jo säästää asuntoon. Säästän myös autoon ja yhteen moottoripyörään”, Janika kertoo.
Filip kertoo säästävänsä rahaa tulevia tarpeita varten. ”Jos vaikka tarvitsisin myöhemmin jotain esimerkiksi alennusmyynneistä”, hän sanoo.
Miskalla on mielessään myös elämyksiä.
”Olen lähdössä leirikoulumatkalle Berliiniin. Ja vuoden päästä on edessä abiturienttien risteily. Lisäksi olen miettinyt kavereiden kanssa kulttuurimatkaa Venäjälle ja penkkareihin pitää hankkia hyvä puku”, Miska sanoo.
Jyrkkä ei pikavipeille
Velkaantuminen on nuorten mielestä osoitus tyhmyydestä ja puutteellisista taloustiedoista. Oppia pitää ehkä hankkia itse, sillä usein koulussa käytännön taloustietoa käsitellään vain pikaisesti.
Lainan ottoon nuoret suhtautuvat hyvin negatiivisesti, vaikka mahdollista onkin, että he jonain päivänä joutuvat ottamaan asuntolainaa.
”Yksi opettaja sanoi, että on turvallisempaa lainata rahaa Venäjän mafialta kuin ottaa pikavippi. Olen samaa mieltä”, Miska kertoo.
Millaiset kokemukset kuukauden tulojen ja menojen kirjaamisesta nuorille jäi?
”Mulla meni yhtä paljon rahaa, mitä tulikin. En paljon rahaa saa, mutta se menee kanssa kaikki”, Janika Suikki sanoi.
Hän kertoo aikovansa jatkaa tulojensa ja menojensa kirjaamista myös tulevaisuudessa.
Filip Godlewski kertoo, että neljän viikon testin aikana aikana hän käytti rahaa tavanomaista vähemmän. ”Se johtui siitä, että näin koko ajan, kuinka paljon rahaa kului. Jatkossa ajattelin arvioida etukäteen, kuinka paljon käytän rahaa kunakin kuukautena, jotta saisin säästettyä rahaa”, Filip sanoo.
Miska Pietilä on pitänyt kirjaa tuloistaan ja menoistaan ennenkin. Hän on myös tehnyt käyriä, joista voi seurata rahavirtojaan.
”Mä käytin vähän enemmän rahaa kuin tavallisesti. Mulla oli kuukauden lopussa vähemmän rahaa kuin aluksi. Mutta nyt olen jo plussan puolella. Mä kävin kaverin kanssa pizzalla kolme kertaa, sitten ostin bussikortin ja pari harrastustilausta. Esimerkiksi kuuntelen yhtä podcastia, ja siihen menee 5 dollaria kuukaudessa”, Miska kertoo.
Outi Airaksinen
Kunnioitamme nuorta lukijaa on media- ja markkinointialan yhteinen sitoumus. Siihen liittyen Taloustaito julkaisee erityisesti nuorille suunnattua taloudellista hyötytietoa niin lehdessä kuin sähköisissä kanavissa. Kampanja kestää 30.12.2020 saakka.
