Sukupuolten ammatillinen eriytyminen on Suomessa suurta kansainvälisesti vertailtuna. Tämä johtaa siihen, että naiset tienaavat Suomessa keskimäärin selvästi vähemmän kuin miehet.
Suomessa on monia ammatteja, joihin nuoret hakeutuvat sukupuolen mukaan. Tällaisia miesten tai naisten töitä ovat muun muassa sairaanhoitajat ja rakennustyöntekijät. Kansainvälisesti vertaillen ammatillinen eriytyminen on Suomessa korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa tai suuressa osassa muita EU-maita.
Tähän on päätynyt väitöskirjassaan ekonomisti Saara Vaahtoniemi Pellervon Taloustutkimus PTT:stä.
Ammatillinen eriytyminen selittää myös miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Vaikka myös samasta työstä saatetaan maksaa erilaista palkkaa, siinä palkkaerot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä. Suurin palkkaerojen selittäjä on siis eri ammatit ja erilaiset työtehtävät.
Vaahtoniemi on tutkinut naisten ja miesten palkkoja rahoitusalalla, jossa maksetaan noin 20 prosenttia korkeampia palkkoja kuin muilla palvelualoilla Suomessa. Toki esimerkiksi USA:ssa ja Britanniassa rahoitusalalla maksetaan muihin aloihin nähden noin 50 prosentin ylipalkkaa eli ns. palkkapreemiota.
”Rahoitusalan palkkapreemio on keskittynyt miehille, ja se on palkkajakauman yläpäässä. Myös naiset tienaavat rahoitusalalla hyvin verrattuna naisiin muilla aloilla”, Vaahtoniemi sanoo.
Naisten osuus rahoitusalan työtehtävissä Suomessa
Y-akselilla: Naisten osuus (20, 40, 60, 80 ja 100 %)
Sininen viiva: suorittava työntekijä
Punainen viiva: kaikki yhteensä
Vihreä viiva: asiantuntijat
Keltainen viiva: johtotehtävät
Lähde: Saara Vaahtoniemen väitöskirja
Rahoitusala on Suomessa naisvaltainen ala sillä noin 75 prosenttia työntekijöistä on naisia. Valtaosa rahoitusalan työntekijöistä on suorittavan tason tehtävissä. Naisten osuus suorittavan tason työntekijöistä 80–90 prosenttia.
Miehet työskentelevät suuripalkkaisimmissa tehtävissä ja useammin johtotehtävissä kuin naiset. Naisten osuus johdossa on kuitenkin kasvanut merkittävästi, mutta johtojanaisten ansiotaso ei yllä miesten vastaavaan.
”Myös naisia työskentelee johtotehtävissä, mutta heillä on pienempi palkka. Esimerkiksi markkinointitiimien johtajista suurempi osa on naisia, mutta sijoitustiimissä enemmistössä ovat miehet. Sijoitustiimien johtajien palkat ovat huomattavasti korkeampia kuin markkinointitiimien johtajien. Myös johtotasolla on siis ammatillista eriytymistä. Johtotasolla palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat kaikkein suurimpia”, Vaahtoniemi sanoo.
Alkupalkka voi olla sama, naisten palkkakehitys tyssää viimeistään vanhempainvapaisiin
Usein miesten ja naisten palkka voi olla työuran alussa sama, mutta työvuosien edetessä miesten palkat nousevat enemmän kuin naisten palkat. Toisaalta miehet ja naiset voivat myös aloittaa työuransa erilaisissa tehtävissä samalla koulutustasolla.
Naiset pitävät pidempiä vanhempainvapaita, mikä selittää osaltaan naisten palkkojen jäämistä jälkeen. Iso rooli on kuitenkin koulutusvalinnoilla, jotka ohjaavat tehtävään sijoittumista.
Vaahtoniemen mukaan ammatillista eriytymistä voisi purkaa tehokkaimmin koulutuksen kautta. Taustalla on usein piileviäkin asenteita ja sukupuolittuneita käsityksiä siitä, mitkä alat ovat sopivia miehille ja naisille. Toki Suomessakin on järjestetty kampanjoita, joissa tyttöjä on houkuteltu esimerkiksi tekniikkaa opiskelemaan.
”Ihmisen taloudellinen lukutaito vaikuttaa palkan kautta ja omaa taloudellista lukutaitoa rakennetaan nuorena omaksutun tiedon pohjalle. Nuoria voisi tukea tiedon hankinnassa esimerkiksi koulujen ammatinvalintapäivissä. Ammatin ja koulutuspolun valinnan pitää olla mielekäs, mutta siihen tarvitaan mukaan myös tieto siitä, mikä on odotettavissa oleva tulotaso. Tiedon palkasta olisi hyvä olla mukana päätöksen teossa”, Vaahtoniemi sanoo.
Naisten ja miesten palkat rahoitusalalla
(kk-palkka, vuoden 2010 euroiksi muutettuna)
y-akselilla: Palkka, euroa
x-akselilla:
Sininen viiva: rahoitusalan työntekijät, miehet
Vihreä katkoviiva: ei-rahoitusalan työntekijät, miehet
Punainen katkoviiva: rahoitusalan työntekijät, naiset
Keltainen viiva: ei-rahoitusalan työntekijät, naiset
Lähde: Saara Vaahtoniemen väitöskirja
Outi Airaksinen
