Tekoäly eli AI voi tulevina vuosina muovata työelämää monella tavalla, eivätkä asiantuntijat ole ihan yksimielisiä muutoksen vaikutuksista. Kysyimme suoraan tekoälyltä, miten se tulee muuttamaan työelämää.
Siinä missä Charles Chaplinin Nykyaika heitti dystooppisesti tehdastyöläisiä koneiden armoille, nyt suurin murros koskee työmarkkinoiden eliittiä ja tietotyöläisiä.
Mutta miten tekoäly tulee muuttamaan työelämää? Kysyimme asiaa tekoälyltä itseltään. Vastaajana on Chat GPT:n ilmaisversio.
Neljä kysymystä Chat GPT:lle
1. Miten tekoäly muuttaa työelämää?
”Tekoäly muuttaa työelämää Suomessa monin tavoin:
Automatisaatio: Tekoäly ja automaatio voivat korvata rutiinitehtäviä, mikä vaikuttaa erityisesti teollisuuden ja palvelusektorin työtehtäviin.
Tehokkuus parantuu: Tekoäly avustaa päätöksenteossa, optimoi prosesseja ja mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn eri aloilla.
Uudet työtehtävät: Vaikka jotkut tehtävät automatisoidaan, samalla syntyy uusia työtehtäviä tekoälyn kehityksen, ylläpidon ja sovellusten suunnittelun parissa.
Koulutustarpeet: Työntekijöiden on päivitettävä osaamistaan ja hankittava uusia taitoja vastatakseen tekoälyn tuomiin haasteisiin.
Innovaatiot: Suomalaiset yritykset voivat hyötyä tekoälystä kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja ja tuotteita, mikä voi lisätä kilpailukykyä globaalilla tasolla.
Yhteenvetona tekoäly muuttaa työelämää automatisaation, tehokkuuden, uusien työtehtävien ja koulutustarpeiden kautta, samalla tarjoten mahdollisuuksia innovaatioille ja kilpailukyvyn kasvulle.”
2. Onko siitä jotain haittaa jollekulle, että tekoälyn käyttö lisääntyy työelämässä?
”Tekoälyn lisääntyminen työelämässä voi aiheuttaa joitain haasteita ja haittoja:
Työpaikkojen menetys: Automatisaatio ja tekoälyn käyttö voivat korvata tietyt työtehtävät, mikä voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen tietyillä aloilla.
Työntekijöiden epävarmuus: Tekoälyn käyttöönotto voi aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä, jotka pelkäävät työpaikkojensa menettämistä tai tarvetta hankkia uutta osaamista.
Eettiset kysymykset: Tekoälyn päätöksenteko voi aiheuttaa eettisiä huolenaiheita, kuten tietosuojaan ja syrjintään liittyviä kysymyksiä.
Digitaalinen kuilu: Niillä, joilla ei ole tarvittavaa digitaalista osaamista, voi olla vaikeuksia sopeutua tekoälyn käyttöön työpaikoilla.
Mahdollinen eriarvoisuus: Tekoälyn käyttöönotto voi lisätä eriarvoisuutta, jos sen hyödyt eivät jakaudu tasaisesti kaikkien työntekijöiden kesken.
On tärkeää, että tekoälyn käyttöönotossa huomioidaan nämä haasteet ja pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka turvaavat työntekijöiden oikeudet ja edistävät reilua ja kestävää työelämää.”
3. Ovatko jotkin ammattinimikkeet vaarassa kadota tekoälyn takia?
”Kyllä, jotkin ammattinimikkeet ovat vaarassa kadota tekoälyn ja automatisaation seurauksena. Yleensä ne tehtävät, jotka ovat rutiininomaisia ja toistuvia, voivat olla alttiimpia korvaantumiselle tekoälyllä. Esimerkiksi:
Teollisuusrobotiikka: Tehtävät, kuten tietynlaiset teollisuuden kokoamis- ja pakkaustehtävät, voivat siirtyä tekoälyohjattujen robotiikkaratkaisujen hoidettaviksi.
Asiakaspalvelu: Chatbotit ja automatisoidut asiakaspalvelujärjestelmät voivat osittain korvata tiettyjä asiakaspalvelutehtäviä.
Rahoitusalan laskennalliset tehtävät: Joitain rahoitusalan tehtäviä, kuten tiettyjen laskelmien tekeminen tai kaupankäynnin suositusten antaminen, voidaan automatisoida.
Tietyt kirjanpito- ja tietojenkäsittelytehtävät: Rutiininomaiset kirjanpito- ja tietojenkäsittelytehtävät voivat siirtyä tekoälyohjelmien vastuulle.
Vaikka jotkin ammattinimikkeet voivat kadota tai muuttua tekoälyn kehittyessä, samalla syntyy myös uusia mahdollisuuksia ja työtehtäviä, erityisesti niissä rooleissa, jotka liittyvät tekoälyn kehittämiseen, ylläpitoon ja soveltamiseen. On tärkeää, että työmarkkinoilla ollaan valmiita sopeutumaan näihin muutoksiin ja tarjoamaan mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen ja ammatinvaihtoon.
4. Miten tekoälyä kannattaa hyödyntää työelämässä?
”Tekoälyn hyödyntäminen työelämässä voi parantaa tehokkuutta, innovaatioita ja kilpailukykyä. Tässä muutamia tapoja, joilla organisaatiot voivat hyödyntää tekoälyä:
Automatisaatio: Käytä tekoälyä rutiinitehtävien automatisoimiseen, mikä vapauttaa aikaa työntekijöille keskittyä monimutkaisempiin ja luovempiin tehtäviin.
Päätöksentuki: Hyödynnä tekoälyä päätöksenteossa tarjoamalla dataan perustuvia analyysejä ja ennusteita, jotka auttavat organisaatiota tekemään parempia päätöksiä.
Asiakaspalvelu: Käytä chatboteja ja tekoälypohjaisia järjestelmiä parantamaan asiakaspalvelua, automatisoimaan yleisimpiä kysymyksiä ja tarjoamaan parempaa palvelua.
Tietoturva: Hyödynnä tekoälyä tietoturvan parantamiseen, tunnistamaan mahdollisia uhkia ja suojaamaan organisaation tietoja.
Personointi: Käytä tekoälyä personoimaan markkinointiviestintää ja asiakaskokemusta tarjoamalla yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluita.
Koulutus ja kehitys: Hyödynnä tekoälyä työntekijöiden koulutuksessa ja kehityksessä tarjoamalla yksilöllisiä oppimispolkuja ja antamalla reaaliaikaista palautetta.
Innovaatiot: Käytä tekoälyä innovaatioiden edistämisessä, esimerkiksi analysoimalla markkinatrendejä ja ennakoimalla tulevia tarpeita.
Proaktiivinen ylläpito: Käytä tekoälyä ennakoimaan laitteiden ja järjestelmien mahdollisia vikoja ja suorittamaan proaktiivista ylläpitoa.
On tärkeää, että organisaatiot ottavat käyttöön tekoälyn vastuullisesti, huolehtivat tietoturvasta ja ottavat huomioon mahdolliset eettiset kysymykset. Samalla on tarpeen tarjota työntekijöille mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen ja sopeutumiseen muuttuviin työtehtäviin.
Miten tekoäly muovaa tulevaisuuden työelämää? Toukokuun Taloustaidossa haastateltavina aiheesta ovat Etlan tekoälyhankkeita luotsaava tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen sekä Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski. Veronmaksajien jäsen, voit lukea lehden verkosta https://digi.taloustaito.fi/
Outi Airaksinen
Lue verkosta myös:
