Millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus tulevaisuudessa? Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan enemmistö poliittisista päättäjistä kannattaa asian selvittämistä.
Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, paljonko veroeuroja julkiseen hoivaan ja terveyspalveluihin menee pitkällä aikavälillä. Finanssialan Keskusliiton (FK) mukaan etenkin virkamiehet kannattavat palveluvastuuvelan laskemista.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tälle vaalikaudelle asiaan liityvä hanke. ”Määritellään julkinen palvelulupaus ja tehdään palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyviksi”, todetaan ohjelmassa.
”Palvelulupauksen selkeä määrittely antaa mahdollisuuden varautua myös itse senioriajan hyvinvointiin”, sanoo FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kun kunnan tarjoaman hoivan taso on tiedossa, voi itse arvioida, onko siihen tyytyväinen vai varautuuko parantamaan omia palveluitaan omaa varallisuutta hyödyntämällä, Kauppi toteaa FK:n tiedotteessa.
Finanssialan Keskusliiton tutkimukseen vastasi touko-kesäkuussa 266 poliitikkoa ja virkamiestä.
Mitä vapaaehtoisuus tarkoittaa?
Palvelulupauksesta kirjoitti maaliskuussa 2015 myös Taloustaidon toimituspäällikkö Ulla Simola.
”Joskus hamassa tulevaisuudessa eläkkeelle jäävä kansalainen on ymmällään. Tähän asti vanhukset on (ainakin periaatteessa) hoidettu, mutta miten käy tulevaisuudessa?” hän kirjoittaa.
Perusajatus, jonka mukaan se maksaa enemmän, jolla on varaa, on Simolan mielestä oikea.
"Miten sitä käytännössä toteutetaan elämän loppuvaiheessa, on vaikeampi kysymys. Palvelumaksut voivat olla tulosidonnaisia, kuten nyt, mutta millaisia olisivat ”säästösidonnaiset” maksut?" hän pohtii.
Satu Alavalkama
