Omaishoitajien keskimääräiset vuositulot olivat 21 000 euroa vuonna 2012, ilmenee Kelan tutkimuksesta. Joka toinen joutuukin tinkimään kulutuksestaan.
Kelan tuoreesta tutkimuksesta ilmenee myös, että omaishoidon tuen alueelliset erot ovat suuria. Lisäksi omaishoidosta maksettava palkkio oli vuonna 2012 usein vain laissa määritellyn vähimmäismäärän suuruinen, eli 4 372 euroa vuodessa. Omaishoidon palkkio on verotettavaa tuloa.
Suurimmat omaishoidon palkkiot maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Pienimmät palkkiot taas maksettiin Kainuussa.
Kelan tutkimuksen omaishoitohankkeessa on ensimmäistä kertaa tutkittu omaishoitajien tulotasoa rekisteritietojen avulla. Verotusrekisterien kautta mukana selvityksessä oli lähes 42 000 omaishoidon tukea saavaa. Suomessa on silti moninkertainen määrä omaishoitajia, jotka hoitavat läheistään ilman mitään tukisopimuksia.
Tutkimuksen toisessa osiossa puolestaan on selvitetty omaishoitajien arjen kuormittavuutta ja toimintaympäristöä. Tässä kyselyssä oli mukana noin 4 000 omaishoitajaa. Lisäksi kunnissa on haastateltu omaishoidosta vastaavia työntekijöitä.
Tuki menee perustarpeisiin
Kyselyssä omaishoitajat kertoivat, että omaishoidon tuen hoitopalkkio menee käytännössä kädestä suuhun. Reilu neljä viidestä käyttää tuen perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Joka toinen puolestaan ilmoitti kotitaloutensa joutuvan tinkimään kulutuksestaan ainakin jonkin verran.
Omaishoitajien mielestä arjessa heitä auttaisi eniten hoitopalkkion tason nostaminen. Omaishoitajat toivoivat ennemmin sijaishoitajan kotiin tai paremman mahdollisuuden tilapäishoitoon kuin lisää vapaapäiviä.
Kyselyn vastauksista Kelan tutkija Päivi Tillman nostaa esiin myös sen huomion, että ilman omaishoitoa kaksi kolmesta hoidettavasta tarvitsisi omaishoitajan arvion mukaan ympärivuorokautisen hoitopaikan. Tukea saavien hoitotyö vähentääkin kuntien palvelumenoja vuosittain arviolta 1,3 miljardilla eurolla.
Kyselyn perusteella valtaosalla omaishoitajista oli hyvä suhde hoidettavaansa ja omaishoito koettiin vaivan arvoiseksi. Mielekkääksi koettu omaishoito ja siihen saatu tuki suojaavat omaishoidon kielteisiltä vaikutuksilta, joista yleisimpiä olivat vaikeutunut ystävyyssuhteiden ylläpito ja ansassa olemisen tunne.
”Jotta omaishoito voidaan kokea mielekkäänä, pitää omaishoitajalla olla hoidon ja avustamisen vaativuutta vastaavat resurssit käytössään”; muistuttaa Kelan tutkija Kristiina Juntunen.
Ylimääräinen panostus ei näy käytännön työssä
Kuntien työntekijät suhtautuivat myönteisesti omaishoidon tulevaisuuteen, vaikka ylimääräinen 10 miljoonan euron vuosittainen valtionosuus omaishoitoon ei käytännön työssä ole vielä näkynyt.
Kunnat saavat tukea omalle toiminnalleen sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ja seurakunnilta, joissa omaishoitoa tuetaan koulutuksen, vertaistuen ja virkistyksen keinoin.
Omaishoitajien vapaapäivien pitämisessä on edelleen ongelmia, mutta vuonna 2011 voimaan tullut sijaishoitojärjestelmä on otettu hyvin vastaan, ja kunnat nostivat esille idean sijaishoitopankkien perustamisesta.
Riitta Rimmi
