Eläketurvakeskus laski neljä skenaariota eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Miten eläkemaksut ja eläkkeen taso muuttuvat, jos palkat jäätyvät, yrittäjyys kasvaa, tuloerot levenevät tai saavutetaan korkeampi työllisyysaste?
Työn muutoksella suuri vaikutus eläkkeisiin ja julkiseen talouteen, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi raportti. Selvitys havainnollistaa esimerkiksi, miten eläkemaksut ja eläkkeiden taso muuttuisivat palkkojen ja työllisyyden muuttuessa.
- Laskelmia ei kuitenkaan pidä tulkita ennusteiksi tulevasta, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Mitä jos palkkojen kasvu tyssää?
Palkkojen kasvun pysähtyminen loisi pitkällä aikavälillä työeläkemaksuun neljän prosenttiyksikön korotuspaineen. Myös keskieläkkeet olisivat euromääräisesti peruslaskelmaa matalampia.
ETK:N laskelmassa oletetaan myös, että ansiotason jämähtämisen ohella eläkejärjestelmän sijoitustuotot jäisivät pysyvästi mataliksi (2,5–3,0 % tuotto-oletus).
Skenaario kasvattaisi julkisen talouden velkaa merkittävästi ja kestävyysvajetta runsaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen eli yli kolme miljardia euroa.
Kuinka yrittäjyyden kasvu vaikuttaa?
Koko työeläkejärjestelmän tasolla etuudet ja rahoitus eivät muuttuisi merkittävästi.
Yrittäjän eläkelaissa alkaisi kuitenkin kertyä eläkevaroja. Työntekijän eläkelain mukaista eläkemaksua jouduttaisiin nostamaan.
Mitä tapahtuu, jos tuloerot kärjistyvät?
Tuloerojen kehitys näkyisi viiveellä myös eläke-erojen kasvuna.
Kansan- ja takuueläkkeiden rooli eläkeläisten vähimmäistoimeentulon turvaajana korostuisi, koska pieniä työeläkkeitä olisi vähemmän.
Laskelmassa tarkastellaan tilannetta, jossa viisi prosenttia työllisistä ansaitsisi 60 prosenttia bruttotuloista.
Entä jos saavutettaisiin 80 prosentin työllisyys?
Täystyöllisyys (80 prosentin työllisyysaste) nostaisi tulevia työeläkkeitä, helpottaisi niiden rahoitusta ja poistaisi kestävyysvajeen.
Kunnianhimoinen tavoite tarkoittaisi sitä, että työurien olisi pidennyttävä reippaasti alusta, keskeltä ja lopusta.
Seurauksena julkisen talouden noin seitsemän miljardin kestävyysvaje poistuisi lähes kokonaan. Työeläkemaksua voitaisiin laskea.
- Korkea työllisyys nostaisi keskieläkettä selvästi nykyennustetta korkeammaksi sekä euromääräisesti että ansiotasoon suhteutettuna, kertoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Skenaariolaskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, Ajatushautomo Demoksen ja valtiovarainministeriön yhteishanke. Laskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalliin (PTS) ja valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikkoon.
Satu Alavalkama
