Yritysneuvojilla on omat näkemyksensä siitä, miten menestyvä yritys synnytetään. Hämeen Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Marko Ahtiainen listaa kymmenen askelmaa, joille uuden yrittäjän on astuttava päästäkseen alkuun yrittäjänä ja jotka ovat samalla ratkaisevia siinä, onko yritys olemassa vielä vuoden jälkeen sen perustamisesta.
”Askelmiin kuuluu paljon pieniä alakohtia ja bulkkiasioita, joita ovat esimerkiksi yhtiömuoto tai verotus. Ne ovat valmiiksi säänneltyjä asioita, eikä niillä ratkaista, onko yrityksestä menestyjäksi vai ei.”
Marko Ahtiaisen mielestä ratkaisevaa on, että yrittäjyyttä suunnitteleva pohtii ensin huolellisesti isoja kysymyksiä. Kun vastaukset niihin on olemassa, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman teko helpottuu huomattavasti.
1. Miksi kuluttaja ostaisi juuri minun palveluani?
Yrittäjäksi ryhtyvä pohtii yleensä, että koska osaan tällaisia asioita, voin rakentaa yritykseni osaamiseni varaan. Tällainen ajattelutapa on organisaatiolähtöistä, kun taas menestyvän bisneksen ykköskysymyksen tulee lähteä asiakkaan näkökulmasta.
Kun tulee ajatuksen häivähdyskin yrittäjyydestä, kannattaa heti ajatella asiakasta: miksi hän tulisi juuri minun pakeilleni?
2. Kuka on asiakkaani?
Seuraava porras on selvittää, ketkä ovat potentiaalisia asiakkaita. Millaiset asiakkaat ylipäätään kiinnostuvat yritykseni palveluista tai tuotteista? Minkä ikäisiä he ovat? Millaiset heidän kulutustottumuksensa ovat isommassa kuvassa? Tuleeko keskivertoasiakas julkiselta sektorilta vai muualta?
Ahtiainen on toisinaan työpajoissaan levittänyt yrittäjyyttä pohtivien eteen ison kasan lehtiä ja antanut tehtäväksi etsiä niiden kuvista ihmisiä, jotka voisivat olla yrittäjän asiakkaita.
Tehtävä auttaa hahmottamaan potentiaalista asiakasta ja tämän ympäristöä, toisin sanoen missä hän liikkuu ja millaisia elintapoja hänellä on.
3. Mitä loppujen lopuksi olen tarjoamassa?
Moni aloittava yrittäjä tarjoaa alussa liian laajaa repertoaaria. Jos yrittäjä on perustamassa esimerkiksi it-alan yritystä, kannattaako hänen tarjota kaikki maailman palvelut vai keskittyä muutamaan ydinpalveluun ja olla niissä huippu?
Kun resurssit ovat kunnossa, palveluja ja asiakaskuntaa voi vähitellen laajentaa.
4. Miten tarjoan yritykseni palveluja tai tuotteita?
Tulevan yrittäjän on hyvä ratkaista ennen varsinaisen liikesuunnitelman tekoa, missä hän aikoo tarjota palvelujaan tai tuotteitaan. Kannattaako esimerkiksi parturi-kampaamopalveluja tarjota kauppakeskuksessa tai muutoin vilkkaiden asiakasvirtojen äärellä? Vai perustaa kotikampaamo?
Palveluja voidaan tarvita myös hoitolaitoksissa tai asiakkaiden työpaikoilla, mutta yhtä lailla voi olla mahdollista tehdä kotikäyntejä. Varataanko ajat netissä vai puhelimitse? Mikä on palvelujen tuottamisen ydinajatus kaiken kaikkiaan?
Perusteellinen pohdinta voi synnyttää ideoita, joilla voi erottua muista myös hyvin kilpailluilla aloilla.
5. Liiketoimintasuunnitelma
Kun neljää kysymystä on perusteellisesti pohdittu ja niihin vastattu, liiketoimintasuunnitelman teko helpottuu. Samalla on joutunut analysoimaan itseään yrittäjänä sekä kilpailua ja markkinaa.
Liikesuunnitelman tekoa auttaa, jos pystyy käymään dialogia potentiaalisen asiakkaan kanssa. Asiakas osaa kertoa toiveistaan ilman, että yrittäjän tarvitsee niitä arvailla. Jos mahdollista, tällainen dialogi kannattaa toki käydä vaikka heti alussa.
Liiketoimintasuunnitelmaa tehtäessä käydään läpi myös lukuisat käytännön asiat: missä ja miten markkinoin yritystäni, kuka hoitaa kirjanpidon?
Uusyrityskeskukset ja kirjanpitäjä auttavat vero- ja vakuutusasioiden selvittämisessä. Hyvä kirjanpitäjä on kullanarvoinen, sillä häneltä saa tukea myös yrityksen talouden seurantaan.
6. Kassavirtalaskelma
Ahtiainen sanoo, että yritysneuvojat kehottavat usein liiketoimintasuunnitelman jälkeen tekemään rahoitus- ja kannattavuuslaskelman.
Hän itse suosittaa näitä ennen kassavirtalaskelman tekoa. Silloin käydään läpi 12 ensimmäisen kuukauden kulut ja arvoidut tulot kuukausitasolla. Miten paljon rahaa niiden kattamiseen tarvitaan, kun mukaan lasketaan muun muassa vuokrakulut, yrittäjäeläke ja verot?
Tulopuolelle lasketaan palvelut ja tarvittavien asiakaskäyntien määrä. Samalla selviää, millaisella hinnalla palveluja kannattaa myydä.
7. Kannattavuuslaskelma
Realistinen kannattavuuslaskelma kertoo, kuinka paljon yrityksen pitää myydä millä hinnalla ja missä ajassa, jotta toiminta on kannattavaa. Kannattavuuslaskelman teko on hyvä aloittaa miettimällä, mikä summa riittää elämiseen. Minkä verran kuluja yritystoiminnasta tulee?
8. Rahoittaminen
Yrittäjän pitää heti alussa arvioida, miten paljon rahaa tarvitaan yrityksen käynnistämiseen. Onko sitä varten omia säästöjä ja minkä verran tarvitaan ulkopuolista rahoitusta? Entä tarvitaanko mukaan muita osakkaita, jotka toisivat myös rahoitusta?
Ahtiaisen mielestä on syytä käydä läpi realistiset rahoituskuviot erittäin huolellisesti, sillä vaikka yritys pääsisi aloittamaan pienellä summalla, toiminnan jatkaminen voi vaatia hyvinkin pian ulkopuolista pääomaa. Mistä sitä silloin saadaan?
Pankit tekevät rahoituspäätöksensä usein vasta, kun yritys on perustettu ja sillä on yritystunnus. Alustavia keskusteluja on kuitenkin syytä käydä jo etukäteen, samoin kuin selvittää mahdolliset investointi- ja muut tuet.
9. Yrityksen perustaminen
Varsinainen yrityksen perustamisen vaihe on helppo, ja sen voi tehdä mainiosti verkossa. Verkossa perustaminen tulee jopa muutaman kympin halvemmaksi. Vähimmäispääomaa ei tarvita.
Yhtiömuodosta päätetään viimeistään tässä vaiheessa, vaikka todennäköisesti sitä on pohdittu jo liiketoimintasuunnitelmaa tehtäessä. Yhtiömuoto puhuttaa aloittavia yrittäjiä paljon, vaikka sen voi helposti muuttaa myöhemmin. Ahtiainen neuvoo käyttämään aikaa ja energiaan ennemmin neljään ensimmäiseen askelmaan.
10. Jaksaminen
Oma yritys on vähän kuin oma lapsi, se on mukana elämässä 24/7 ja pyörii mielessä alinomaa. Ensimmäinen vuosi yrittäjänä on usein tiukka, mutta tästä huolimatta – tai pikemminkin juuri sen takia – omasta jaksamisesta on äärimmäisen tärkeää pitää huolta.
Ensimmäisen vuoden aikana neljän viikon kesäloma ei ehkä onnistu, mutta työtä on syytä opetella rytmittämään siten, että taukoja on työpäivän lomassa ja vapaata viikoittain. Itselle, perheelle ja ystäville on varattava aikaa.
Klassiset hyvät elämäntavat korostuvat: yrittäjä tarvitsee jaksaakseen riittävästi unta ja liikuntaa sekä monipuolisia aterioita.
KUINKA HYVIN ALOITTAVA YRITTÄJÄ ON NOUDATTANUT NEUVOJA? Kauneusalan yrittäjä Jimi Nguyen helsinkiläisestä D'Beauty Salonista kommentoi helmikuun Taloustaidossa, kuinka hän otti yrittäjänä aloittaessaan neuvot huomioon. Kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä.
Kirsi Riipinen
