Suomen kieleen, kuten moniin muihinkin kieliin, putkahtelee lainasanoja maailmalta. Uusia sanoja tarvitaan kuvaamaan uusia asioita. Toisaalta kieltä ei pitäisi köyhdyttää kääntämättömillä sanoilla.
Milloin ja miten kannattaa käyttää vierasperäisiä ilmauksia? Miten lyhenteitä käytetään? Tarkista, onko sanavarastosi ajan tasalla. Selkeästi kirjoittamalla annat itsestäsi hyvän kuvan.
1. Kääntäen vai sopeuttaen?
Vieraita sanoja poimitaan suomeen joko sellaisenaan, sopeuttaen tai kääntäen. Esimerkiksi drooni eli robottilennokki on sopeutettu englannin sanasta drone. Drooni on helpompi taivuttaa ja ääntää suomeksi. Jos kirjoitat lukijoille, joista et tiedä, miten perehtyneitä he ovat teknisiin laitteisiin, kannattaa käyttää robottilennokkia.
Vieraille sanoille voi etsiä suomalaisia vaihtoehtoja Kotimaisten kielten keskuksen nyky-yleiskielen sanakirjasta osoitteesta kielitoimistonsanakirja.fi. Sieltä löytyvät myös taivutusohjeet.
Jotkin sanat lainataan sellaisenaan. Englannista on napattu esimerkiksi lockdown (suomeksi sulku, sulkeminen, eristys tai liikkumisrajoitukset). Jos käytät lockdown-sanaa, tarvitset sen taivutukseen suomessa avuksi i-kirjaimen: ”lockdownin aikana”.
Suomeen käännettyjä lainoja ovat esimerkiksi ilmastohätätila (climate emergency) ja lentohäpeä (flygskam).
2. Lyhenteet ja raha
Sanalyhenteiden käyttöön saat apua osoitteesta kielitoimistonohjepankki.fi. Miten taivutetaan vaikkapa EKP (Euroopan keskuspankki) tai AVI (aluehallintovirasto)?
Vastaus:
- EKP luetaan kirjaimittain ja sitä taivutetaan kaksoispisteen avulla: EKP:n, EKP:ssa.
- AVI taas luetaan useimmiten sanana [avi], joten taivutuspäätteen voi lisätä siihen suoraan: AVIn, AVIssa.
Miljoona lyhennetään pienellä alkukirjaimella milj. ja miljardi samaan tapaan mrd.
Numeroilla kirjoitettaessa lukusanat jaotellaan kolmen ryhmiin lopusta alkaen käyttämällä välilyöntiä, esimerkiksi 15 000. Numeroiden väliin ei merkitä pistettä, kuten englannissa. Pilkkua käytetään vain desimaaliluvuissa, kuten puolitoista eli 1,5.
Euro lyhennetään pienellä e:llä tai merkillä €. Lyhennettä EUR käytetään vain kansainväliseen kauppaan ja rahaliikenteeseen liittyvissä teksteissä.
3. Uusia tulokkaita
Kaikki uudet, lyhytikäiset sanat eivät välttämättä koskaan päädy Kielitoimiston sanakirjaan. Uutuuksiin voi kuitenkin tutustua Kielitoimiston Vuoden Sanapoiminnot -listauksissa osoitteessa kotus.fi.
Kielitoimisto otti sanakirjaansa vuoden 2021 kotimaisina uutuuksina esimerkiksi sanat alinopeus, esihenkilö, etäkokous, juurileipä, sähköpotkulauta ja verkkohäirintä.
Sanakirjan ulkopuoliselta sanapoimintojen listalta löytyvät esimerkiksi fursuittaus (turripukuilu, esim. eläinasu), multipasking (monen asian tekeminen samanaikaisesti huonosti) ja tietysti boomer (nuoria ymmärtämätön henkilö).
Sanapoimintoja napsitaan myös muualta kuin englannista.
- Dalgona-kahvin (vahvasta pikakahvista vatkattua vaahtoa kuuman maidon päällä) nimi tulee korealaisesta toffeesta.
- Gua sha on kiinaa ja sanat tarkoittavat kauneushierontaa jadekivestä valmistetulla lastalla.
- Kombucha on japanilainen nimi makeasta teestä valmistetulle, hiilihapokkaalle juomalle.
- Ranskalainen Déjà vu -myrsky muistuttaa edellistä myrskyä.
- Plogata tulee ruotsista ja tarkoittaa roskien keräämistä ympäristöstä.
4. Tittelit ja työkieli
Suomesta luotiin 150 vuotta sitten kieli, joka kelpasi käytettäväksi kaikilla aloilla. Nyt teknologia, tiede ja työelämä vaativat asiantuntijoiltaan usein sellaisia termejä, joille ei löydy suomalaisia vastineita. Kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan ammattislangin käyttöä, kun kirjoitat suurelle yleisölle. Ammattikieleen on juurtunut paljon hämärtäviä sanoja.
Oletko ajatellut, että niinkin tavallinen sana kuin panostetaan voi tarkoittaa montaa asiaa, kuten
- A) varojen tai B) työvoiman
- C) kohdistamista tai D) keskittämistä johonkin?
Kerro, kuka tekee ja mitä. Karta passiivi-ilmauksia.
Ammattinimike eli titteli ilmaisee, mitä henkilö tekee työkseen. Jos titteli on vaikkapa ”johtaja, Family Office & Wealth Planning”, suomalaiselle se ei aukene. Englantia käytetään kansainvälisissä yrityksissä, mutta kotimaan tarpeita varten tarvitaan myös käännökset.
Tutustu Kielitoimiston vuoden 2021 uudissanoihin
Testaa taitosi
Oikeat vastaukset sinisen laatikon alla.
1. Miten ulkoministeriön lyhenne taipuu?
a. Soitin UM:ään.
b. Soitin UM:öön.
c. Soitin UMmään.
2. Miten prosenttiosuus ilmaistaan suomen kielessä?
a. Äänestysprosentti oli 72,5%.
b. Äänestysprosentti oli 72.5%.
c. Äänestysprosentti oli 72,5 %.
3. Miten isot luvut kirjoitetaan suomessa?
a. Kampanjassa kerättiin 15.600 euroa.
b. Kampanjassa kerättiin 15 600 euroa.
c. Kampanjassa kerättiin 15600 euroa.
4. Mitä tarkoittaa uudissana hollantilainen ote?
a. Alankomaiden menestystä kansainvälisillä tulppaanimarkkinoilla.
b. Tapaa avata auton ovi pyöräilijöitä varoen.
c. Uudenlaista Heimlichin otetta, jonka tarkoitus on estää tukehtuminen.
5. Mitä sanaa hashtagista kannattaa käyttää asiatekstissä?
a. Häsäri.
b. Risuaita.
c. Aihetunniste.
Lainasanojen ja lyhenteiden kirjoittamisesta kertoi Henna Leskelä Kotimaisten kielten keskuksesta.
Vastaukset: 1. a (”uu-ämmään”) ja b (”ulkoministeriöön”), 2. c, 3. b, 4. b, 5. c.
Satu Alavalkama
Testi: Henna Leskelä
