Ensi vuoden alusta voimaan tuleva eläkeuudistus tuo mahdollisuuden ottaa osan eläkkeestä käyttöön jo 61-vuotiaana ja jatkaa silti työntekoa ilman rajoituksia. Pienyrittäjä on iloinen taloudellisesta joustosta.
Kuusikymppinen esimerkkiyrittäjämme Minna tekee töitä konsulttina. Hän on yrityksensä ainoa työntekijä ja omistaja. Tulot vaihtelevat suuresti vuodesta ja kuukaudesta toiseen. Eläkeiän lähestyessä yrittäjä pohtii, miten oman talouden voisi järjestää mahdollisimman kannattavasti.
Eläkeuudistuksessa oleellisimmat Minnaa koskevat muutokset ovat alimman vanhuuseläkeikärajan siirtyminen noin puolella vuodella eteenpäin. Toisaalta osittaista vanhuuseläkettä voi ryhtyä nostamaan jo 61-vuotiaana ja jatkaa silti työntekoa.
Eläkkeen lykkääminen yli alimman vanhuuseläkerajan korottaa eläkettä joka kuukausi 0,4 prosenttia eli 4,8 prosenttia vuodessa.
Eläkettä karttuu jatkossa kaikenikäisille 1,5 % koko YEL-tulosta vuodessa. Minna hyötyy siirtymäajasta, sillä vuoteen 2025 saakka 53-62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa.
Perusturvaa elämiseen
Mitä pidempään ja suuremmalla YEL-työtulolla töitä tekee, sen parempi eläke. Jos yrittäjä ottaa koko vanhuuseläkkeen maksuun täytettyään vanhuuseläkkeen alaikärajan ja jatkaa edelleen yrittäjätoimintaansa, hänen ei enää tarvitse maksaa YEL-maksuja.
Minna on reipas nainen ja hyvässä kunnossa, joten hän ei aio jäädä vanhuuseläkkeelle heti kun se olisi mahdollista. Jos asiakkaita ja työintoa riittää, töitä kannattaa jatkaa ja kartuttaa eläkettä lykkäyskorotuksen vahvistamana.
Itsensä työllistävän pienyrittäjän elämä on kuitenkin aina epävarmaa, ja siihen mahdollisuus vanhuuseläkkeen varhennukseen tuo helpotusta. Nostamalla eläkettään varhennettuna Minna saisi itselleen kuukausittain perustoimeentuloa, vaikka ansiot yrityksestä vähenisivät. Yhteenlasketut tulot vaikuttavat toki veroprosenttiin ja varhennetun osan nosto pienentää lopullista eläkettä.
Eläkkeestä voi ottaa maksuun varhennettuna joko neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %). Varhennus pienentää nostettua eläkeosaa pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta varhennetulta kuukaudelta eli 4,8 prosenttia vuodessa. Sille osalle, jota ei ole nostettu, maksetaan lykkäyskorotusta alemman vanhuuseläkerajan jälkeen.
Laskurit käyttöön
Kun eläkkeeseen on muutama vuosi, voisiko YEL-maksua alentaa ja joistakin maksuista jo luopua? Minna on maksanut eläkettään ja sosiaaliturvaansa pakollisella YEL-vakuutuksella, jonka tason hän on itse voinut määritellä. Huonoina aikoina hän on alentanut ja hyvinä aikoina korottanut YEL-tasoaan. Jokaisen vuoden työtulo on vaikuttanut tulevaan eläkkeeseen.
Eläkeyhtiöiden nettisivuilla on laskureita, joilla voi laskea tulevan eläkkeensä määrän eri YEL-tulotasoilla. Siellä voi myös laskea, paljonko varhennettu eläkeosa kuukausittain olisi ja mitä sen nostaminen vaikuttaisi lopulliseen vanhuuseläkkeeseen.
Kun eläkkeen suuruuden määrää koko työuralta kertynyt potti, Minna laskee, että YEL-tulon voisi tässä vaiheessa alentaa, koska työntekokin todennäköisesti vähenee. Näin vastaavasti kalliit eläkemaksutkin alenisivat. Lain mukaan YEL-työtulon pitää kuitenkin vastata yrittäjän työpanosta, joten ilman perusteluita yrittäjä ei voi sitä muuttaa esimerkiksi minimiin.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiantuntija Jarmo Myyrä myöntää Minnan olevan laskelmissaan periaatteessa oikeilla jäljillä. Viime hetken YEL-tulon muutos yli kuusikymppisenä ei enää paljon vaikuta tulevaan eläkkeeseen. Vaikutus riippuu kuitenkin jo kertyneestä summasta ja siitä, miten pitkään yrittäjä aikoo jatkaa työntekoa.
”Kun nykylain mukainen superkarttuma viimeisiltä työvuosilta poistuu, on entistä tärkeämpää, että yrittäjät maksaisivat alusta saakka itselleen kunnon eläkettä. Myös yrittäjän sosiaaliturvan taso määräytyy YEL-tulon perusteella”, Myyrä muistuttaa.
Riskien kartoitusta
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa, että on mahdotonta antaa kaikille sopivia suosituksia eläkkeistä ja maksuista. ”Yrittäjän eläke riippuu siitä, millä tasolla hän on YEL-tuloaan ylläpitänyt ja miten hänelle on kertynyt eläkettä muista eläkejärjestelmistä sekä siitä, minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia hänellä on.”
”On myös hyvä muistaa, että YEL-maksut ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia verotuksessa”, Harri Hellstén sanoo.
Entäpä jos yrittäjä sairastuu eläkeiän kynnyksellä? YEL-työtulo määrittää myös yrittäjän sosiaaliturvan tason. Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjä ei saa maksuilleen oikein vastinetta, koska etenkin sairastuessaan yrittäjä on työntekijää huonommassa asemassa. Yrittäjä sairastaa neljä päivää ilman korvausta, kun taas työntekijä saa yleensä täyden palkan.
Kelan maksama sairauspäiväraha määräytyy vahvistetun YEL-tulon perusteella kaksi kalenterivuotta taaksepäin. Vuonna 2017 sairauspäiväraha määräytyy siis vuoden 2015 työtulon perusteella.
On olemassa kuitenkin 6 kuukauden sääntö.
”Jos yrittäjä nostaisi YEL-työtuloaan niin, että se olisi 20 prosenttia suurempi kuin kaksi vuotta taaksepäin, niin puolen vuoden kuluttua hän voisi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa tämän korotetun työtulon mukaan”, Harri Hellstén kertoo.
Yrittäjän työttömyysturva
Sairauden ohella toinen uhkakuva on työttömyys, jonka vuoksi Minnakin kuuluu yrittäjien työttömyyskassaan. Jos yrittäjältä loppuvat työt, hänen täytyy päättää yritystoimintansa ja ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Tämän jälkeen hän voi hakea työttömyyspäivärahaa.
Yrittäjän työtulon täytyy kuitenkin olla vähintään 12 420 euroa, jotta saisi yrittäjäkassan maksamaa ansiopäivärahaa tai Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Jos eläkeiän kynnyksellä pudottaa työtulonsa tämän summan alle, kassaan kuulumisestakaan ei ole paljon hyötyä. Lisäksi työttömyysturva päättyy joka tapauksessa 65-vuotiaana.
Harri Hellsténin mielestä on hyvä, että YEL-työtulon raja on saatu nostettua tasolle, joka mahdollistaa yrittäjällekin perustoimeentuloa paremman työttömyysturvan.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista eikä vähennä työttömyyspäivärahaa, joten tämä parantaa ikääntyneen työttömän toimeentuloa.
”Yrittäjä tai työntekijä voi tosiaan olla osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen saakka, vaikka olisi työtönkin”, Jarmo Myyrä vahvistaa.
Minna ei usko, että työt konsulttiyrittäjänä täysin loppuisivat, vaikka ne vähenisivätkin. Yrityksen lopettaminen ja työttömyys ei siksi tule kysymykseen. Hän tekee suunnitelman, jonka mukaan hän ryhtyisi nostamaan varhennettua eläkeosaa noin 62-vuotiaana. Tämä antaa mahdollisuuden hieman höllätä työntekoa, ainakin henkisesti.
Samalla hän aikoo laskea YEL-tulonsa tasoa ja irtisanoutua työttömyyskassasta. Rahat ohjattaisiin tuottavampiin kohteisiin, kuten omaan hyvinvointiin.
Varsinaisen eläkeiän koittaessa 63,5-vuotiaana hän voisi lykätä eläkkeelle jäämistä ainakin vuoden verran. Varhennetun eläkeosan turvin jaksaa ehkä sitäkin pitemmälle. Ja jos kuntoa riittää, vanhuuseläkkeelle jäätyään hän voisi tehdä satunnaisesti töitä yrittäjänä ilman YEL-maksuja.
Yrittäjä eläköityy myöhemmin
- Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa oli 177 000 yksinyrittäjää.
- Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan keskimääräinen YEL-työtulo vuonna 2015 oli noin 23 000 e. Lähes puolella yrittäjistä työtulo on kuitenkin alle 16 000 e.
- Yrittäjät siirtyvät vanhuuseläkkeelle hieman yli 64 vuoden iässä, palkansaajaväestö vajaan vuoden nuorempana. Lähde: ETK
Marja Manninen
