Kuluttajahintojen lihottama työeläkeindeksi korottaa niiden eläkkeitä, jotka ovat jääneet eläkkeelle viimeistään joulukuun alussa.
Eläkkeensaajien eläkkeitä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksiin vaikuttavat yleinen palkkakehitys ja kuluttajahintojen muutos. Silloin, kun henkilö jää eläkkeelle, alkavan eläkkeen laskentaan käytetään palkkakerrointa. Molempien tarkoitus on varmistaa eläkkeen ostovoima.
Toisin kuin yleensä, vuoden 2023 työeläkeindeksi on selkeästi suurempi kuin palkkakerroin. Syynä on kuluttajahintojen voimakas nousu. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2022 puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle vuoden 2023 alussa siirtyvä.
Indeksit vahvistetaan lokakuun lopussa, mutta tämän hetken arvio työeläkeindeksille on 6,5 prosenttia ja palkkakertoimelle 3,6 prosenttia. Jos siis jäät eläkkeelle viimeistään 1.12.2022, saat eläkkeeseesi 1.1.2023 alkaen todennäköisesti 6,5 prosentin korotuksen. Jos jäät eläkkeelle vasta 1.1.2023, siinä käytettävä palkkakerroin on arviolta 3,6 prosenttia.
FAKTA | Työeläkeindeksistä kuluttajahintojen muutos muodostaa 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutos 20 prosenttia. Palkkakertoimessa ansiotason muutos painaa 80 prosenttia ja kuluttajahintojen muutos 20 prosenttia.
Ove-hakemusten määrä pomppasi
Työeläkeindeksi koskee sekä vanhuuseläkettä että varhennettua vanhuuseläkettä eli Ovea (osittain varhennettu vanhuuseläke). Ovea voivat tällä hetkellä hakea 61-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Sitä voi ottaa joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä eikä työntekoa tarvitse lopettaa tai vähentää.
Tässä onkin pelin paikka niille, jotka ovat harkinneet ottavansa Ovea ensi vuoden alussa. Siirtymällä varhennetun vanhuuseläkkeen nauttijaksi viimeistään joulukuun alussa, saa Oveen tuon 6,5 prosentin korotuksen heti tammikuussa.
Työeläkeyhtiö Varma kertookin yhtiön saamien Ove-hakemusten lisääntyneen syyskuussa yli 90 prosentilla viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevassa Ove-hakemusten määrä on kaksinkertaistunut.
Vanhuuseläkkeelle nyt vai myöhemmin?
Eläkkeellejäämisen vaihtoehtoja kannattaa nyt pohtia myös niiden työelämässä olevien, jotka ovat jatkaneet työntekoa alinta eläkeikää pidempään tai joiden alin vanhuuseläkeikä tulee täyteen viimeistään marraskuussa. Jos on ajatellut jäävänsä vanhuuseläkkeelle ensi vuoden alkupuolella, kannattaa laskea, mikä vaikutus tuloihin olisi sillä, että jäisikin pois työelämästä viimeistään joulukuun alussa.
”Mutta jos eläkkeellesiirtymisen ajankohta on vielä auki, kannattaa vaihtoehtoja punnita todella tarkkaan. Työssäkäynti tuo aina paremmat tulot ja paremman eläkkeen kuin työelämästä pois jääminen”, korostaa Kevan eläkejohtaja Eija Korhonen.
Korhonen antaa esimerkin: ”Työskentely vuoden ajan varsinaisen eläkeiän jälkeen tuo 4,8 prosentin lykkäyskorotuksen. Lisäksi työstä kertyy 1,5 prosenttia uutta työeläkettä, joka lasketaan vuosiansioista. Jos siis jatkat töissä vuoden vaihteen jälkeen, eläkkeesi voi joidenkin kuukausien jälkeen nousta samaan tai korkeammaksi kuin se olisi ollut, jos olisit jäänyt eläkkeelle tämän vuoden puolella.”
Jos päättää aikaistaa siirtymistään vanhuuseläkkeelle indeksikorotuksen vuoksi, työsuhteen irtisanomisaikoineen pitää olla päättynyt 30.11.2022 mennessä, sillä työeläkeindeksikorotus tehdään niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet viimeistään joulukuussa.
Työeläkevakuuttajat toivovat saavansa eläkehakemuksen noin kaksi viikkoa ennen eläkkeelle jäämistä. Vanhuuseläkettä voi tosin hakea takautuvasti 3 kk ajan, mikäli talous kestää palkan ja eläkkeen väliin jäävän ajan ilman tuloja.
Ovea eli varhennettua vanhuuseläkettä ei voi hakea takautuvasti, joten sitä pitää hakea viimeistään marraskuun lopussa. Selkeissä tapauksissa Ove-päätöksen saa yleensä jopa päivässä.
Päätös aina henkilökohtainen
Selkeimmin pulskasta työeläkeindeksistä hyötyvät nyt ne, joiden vaihtoehtoina on jäädä vanhuuseläkkeelle tai Ovelle joko joulukuussa 2022 tai tammikuussa 2023.
Muuten sen paremmin Eija Korhonen kuin Varman eläkepalvelujohtaja Tarja Syväläkään eivät halua antaa esimerkkejä siitä, kenen kannattaisi tehdä eläkepäätöksiä tavallista korkeamman indeksikorotuksen vuoksi.
”Olipa kyse sitten vanhuuseläkkeestä tai varhennetusta vanhuuseläkkeestä, päätöksen tulee lähteä henkilön omasta elämäntilanteesta. Aina ennen päätöksentekoa kannattaa tehdä arviolaskelma työeläkeyhtiön verkkopalvelussa tai pyytää eläkeyhtiöltä laskelma tulevasta eläkkeestä ja katsoa miten pohdinnassa olevat vaihtoehdot vaikuttavat eläkkeen määrään”, korostaa Syvälä.
Oman työeläkkeen laskemiseen löytyy laskuri sekä oman eläkeyhtiön että Eläketurvakeskuksen sivuilta. Indeksin vaikutus on laskettava itse siihen asti, kunnes indeksin suuruus on virallisesti vahvistettu.
Ennen eläkepäätöksiä kannattaa ehdottomasti selvittää myös verotuksen vaikutus. Oven vaikutus käteen jääviin tuloihin voi jäädä yllättävän pieneksi etenkin silloin, jos jatkaa työntekoa täysipäiväisesti. Veroseuraamukset voi selvittää verottajan palvelusta.
Oven voi peruuttaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksenantamispäivästä, mutta ei enää sen jälkeen. Vanhuuseläkettä ei voi peruuttaa, mutta eläkkeellä voi toki hakea uutta työpaikkaa.
Katri Isotalo
